"Missä on kaikki lumi", ihmettelee Oulussa ensimmäistä kertaa vieraileva animaattori Gary Goldman. Oulun-reissu ei alkanut muutenkaan aivan kun hän oli suunnitellut, matkatavarat tulivat eri aikaan ja keuhkovaivoista kärsivä vaimo piti jättää kotiin. Vastoinkäymisistä huolimatta Oulun lastenelokuvien festivaalin kunniavieras on hyväntuulinen.
Goldmanin animaatiouran alku oli kuin amerikkalaista unelmaa: työpaikka Disney-studioilla irtosi ensimmäisellä yrittämällä vuonna 1972. Animaatiokouluja ei tuolloin ollut, joten hänen koulunsa oli Disney.
"En uskonut silti olevani hyvä animaattori tai tulevani sellaiseksi. Kolmen ensimmäisen työpäivän aikana tapasin Don Bluthin, joka valoi minuun uskoa."
Prinsessa Ruusustakin piirtänyt Bluth paljasti Goldmanille metodinsa, jonka mukaan joka päivä peilin edessä oli hoettava olevansa hyvä animaattori.
"Asetin itselleni Donin oppien mukaan tavoitteen, että kahdessa vuodessa minusta tulee hyvä animaattori, ja minusta tuli 22 kuukaudessa. Harmi vain, kun en asettanut vuotta tavoitteeksi", nauraa Goldman.
Tuosta alkoi myös Bluthin ja Goldmanin tiivis yhteistyö, joka jatkuu vielä tänäkin päivänä.
Elokuvia autotallissa
Goldman pääsi tekemään muun muassa Robin Hoodia (1973) ja Pelastuspartio Bernard ja Biancaa (1977). Bluth ja Goldman olivat Disneyn kultakauden suuria ihailijoita, mutta heidän mielestään yhtiön elokuvat eivät enää yltäneet Bambin, Tuhkimon, Lumikin ja Pinokkion kaltaiseen loistoon.
"1970-luvulla piirtämisjälki ei ollut samanlaista ja erikoisefektejä ei kustannussyihin vedoten enää käytetty. Elokuvat eivät olleet enää kauniita. Kun yritimme asiasta huomauttaa, vastattiin meille, että ei ole varaa. Se oli harmittavaa, sillä yhtiöllähän oli mahtava taiteellinen kapasiteetti."
Goldman kertoo, että häntä myös hirvitti ajatus siitä, että heistä odotettiin yhtiön uutta johtavaa sukupolvea, Don Bluthista kaavailtiin jopa yhtiön isähahmoa.
"Tajusimme, että emme näillä tiedoilla yltäisi samaan kuin kultakauden työt. Meille ei edes annettu mahdollisuutta tehdä toisin."
He päättivät tehdä elokuvan yhtiön ulkopuolella. Alkoi vimmainen asioiden opettelu, miten pelata äänillä ja väreillä. Yli neljän vuoden ajan he tekivät päivätyönsä Disneyllä ja tekivät illat ja viikonloput omaa animaatiotansa, Banjo the Woodpile Cat, Bluthin autotalliin rakennetussa studiossa.
Pelottelua ja painostusta
Jatkuva ideoiden teilaaminen ja väsymys alkoivat painaa Goldmania ja Bluthia. Vuonna 1979 heille tarjottiin täyspitkää animaatiota NIMH - Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa (1982). Samana vuonna he päättivät erota Disneyltä ja perustaa oman yhtiön.
"Se oli pelottavaa ja jännittävää aikaa. Vertaan sitä taiteelliseen taisteluun ja taustalla oli samaan aikaan ajatus, että näytämme heille."
NIMH-elokuvan musiikista vastannut Jerry Goldsmith halusi näyttää elokuvan Steven Spielbergille, joka otti pian yhteyttä.
"Spielbeg sanoi luulleensa vanhan Disney-perinteen jo kuolleen, mutta ilahtui huomatessaan, että näin ei olekaan. Kaksi vuotta myöhemmin hän tarjosi Fievel matkalla Amerikkaan -elokuvaa meille. Jatkoa olisi seurannut, jos olisimme suostuneet tekemään sen samaan hintaan. Lopulta Spielberg teki sen vieläkin kalliimmalla Englannissa."
Disney yritti houkutella Bluthia ja Goldmania takaisin vielä 1980-luvun puolivälissä. Kun he eivät suostuneet, yritti Disney vaikeuttaa heidän toimiaan muun muassa uhkailemalla heidän yhteistyökumppaneitaan.
"He yrittivät saartaa meitä joka puolelta. Kun Anastasia (1997) tuli ensi-iltaan, niin juuri silloin ilmestyi myös Disneyn Merenneito."
Goldmanin mukaan Disneyn jälki on viime aikoina parantunut. Hän kehuu etenkin Leijonakuningasta.
"Animaation voima on tarinassa, silloin ole väliä, onko se perinteisesti vai tietokoneella tehty. Perinteistä animaatiota pidetään lasten juttuna, mutta tietokoneanimaatiossa ei ole sitä leimaa. Studiot eivät ota enää riskiä tehdä perinteistä animaatiota, koska he haluavat laajemman maksavan yleisön. "
Goldman aikoo tuottaa tietokoneanimaation toiselle yhtiölle ja Bluth tekee siihen käsikirjoituksen. Tietokoneanimaatiota he kokeilivat jo viimeisimmässä työssään Titan A.E:ssä (2000).
"Ei tarvitse olla ekspertti tehdäkseen tietokoneanimaatiota, sillä ne eivät edes ole kovin animoituja. Nuoret ohjaajat haluavat tehdä enemmän aikuisille. Toivoisin, että lapsia ei unohdettaisi."
Gary Goldmanin ja Don Bluthin elokuvia näytetään pitkin lastenelokuvien festivaaliviikkoa 20.11. saakka.