Turkistarhoja on viimeiset kolme neljä vuotta pantu urakalla eurokuntoon. Kun vuonna 1999 kahdella kolmesta tarhasta oli puutteita eläinten oloissa, viime vuonna viranomaisilla oli huomautettavaa vain joka kymmenennellä tarhalla.
"Kysymys ei ole enää suurista laiminlyönneistä. Turkistarhaus kestää hyvin vertailun sikaloiden, kanaloiden ja vasikkakasvattamoiden kanssa", toteaa ylitarkastaja Jaana Mikkola maa- ja metsätalousministeriöstä.
"Vaikka opiksi on otettu, vielä ei voida tuudittautua hyvänolontunteeseen. Kymmenellä prosentilla tarhoista on yhä epäkohtia, kuten makuuhyllyjen puutuminen ketuilta tai metalliset juoma-astiat", Mikkola huomauttaa.
Kysymys maineesta
Vuonna 2000 Länsi-Suomen lääninhallitus kohahdutti julkistamalla raportin eläinten hoidosta turkistarhoilla. Selvityksen mukaan peräti kaksi kolmesta tarhasta laiminlöi jollain tavalla eläinten hoidosta annettuja määräyksiä.
Yleistä oli, että ketuilta puuttuivat lepohyllyt ja purukapulat. Kaikilla eläimillä ei ollut vettä saatavilla joka päivä. Tarhoilla ei ollut aitoja, jotka estäisivät eläinten pääsyn karkuun tai muiden eläinten tulon alueelle. Jossain minkkejä tapettiin kielletyin keinoin.
Paljastus oli kova isku maineensa puolesta kamppailevalle turkistarhaukselle. Tarhaajat alkoivat itse puhdistaa pesäänsä, aloitettiin omavalvonta. Miltei kaikki tarhat on kierretty, viimeiset lokakuun aikana. Tämän jälkeen on johtopäätösten aika.
"Vaikka tiesimme, ettei tosiasiassa turkistarhoilla ollut eläinten hyvinvointiongelmia, lähdimme siitä, että asiat on pakko panna kuntoon", kertoo toiminnanjohtaja Hannu Kärjä Pohjois-Suomen turkiseläinten kasvattajista.
Tarhojen tarkastukset siirtyivät 2000-luvulla EU-tarkastajille. Vuosittain tarkastukseen joutuu kymmenen prosenttia tarhoista. Viime vuonna jotain sanomista oli vielä 40 prosentille, mutta Jaana Mikkola kertoo huomautusten nyt koskeneen pääasiassa sairaiden eläinten hoidon ja kuolleiden eläinten kirjapitoa, ei niinkään eläinten hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Asenteet murenevat
Läänineläinlääkäri Matti Nyberg Länsi-Suomen lääninhallituksesta arvioi olosuhteiden turkistarhoilla muuttuneen oleellisesti. Joskin yksittäisiä jääriä löytyy. Muutama asia on viety uhkasakkoprosessiin saakka, mutta sakkoja ei ole jouduttu määräämään vielä yhdellekään tarhalle.
Hannu Kärjä myöntää asenteellisuutta tarhaajien keskuudessa ilmenevän edelleen.
"Mutta se murenee päivä päivältä, kun naapurikin laittaa asiat kuntoon. On nähty, että on oma mielipide mikä tahansa, tietyt asiat on tehtävä, jos lait ja määräykset niin vaativat."
"Aluksi tuntui, ettei hyllyistä ole mitään hyötyä eläimelle, vaan pelkästään haittaa. Nyt ne on laitettu ja havaittu, että ketut viihtyvät hyllyillä. Pääsääntöisesti niistä on tullut myönteistä palautetta", Kärjä kertoo.
Haluttomimpia ollaan tekemään uudistuksia tarhoilla, joissa toiminta on hiipumassa, kun ei ole jatkajaa. Uuteen ei paljon sijoiteta pohjavesialueillakaan, mistä tarhat häädetään joka tapauksessa.
"Lain määräämät asiat on kaikkien kuitenkin tehtävä", Kärjä korostaa.