Kuusamo Kuusamon suurpetokeskuksessa halutaan tarjota tarhan asukeille mahdollisimman maittavaa sapuskaa, jotta ne pysyisivät vetreässä kunnossa. Sitä varten karhuilla testattiin hiljattain, kummat ovat enemmän niiden mieleen: kotimaiset vaiko ulkomaiset omenat ja mansikat.
"Isoja eroja ei ollut, mutta kävi selväksi, että molemmissa suositaan enemmän kotimaisia lajikkeita", yrittäjä Sulo Karjalainen summaa. Syytä karhujen valintoihin hän ei osaa varmuudella sanoa.
Karjalainen kuitenkin epäilee, että selitys piilee kotimaisten omenien ja mansikoiden lyhemmissä varastointiajoissa. Mahdollisesti ulkomaisissa tuotteissa on myös enemmän lisäaineita, joita karhun tarkka nokka vierastaa.
"Omenoiden osalta tosin myös kotimaisissa lajikkeissa näyttää olevan eroja. Osa niistäkin on tarhan nurkkiin heiteltyinä edelleen syömättä", Karjalainen naurahtaa.
Juuri nyt karhuhäkeissä valmistaudutaan ensi talveen, ja niiden asukeille ruoka maistuu. Päivittäin suurimmat kontiot ahmivat sitä liki parikymmentä kiloa, pienimmille riittää puolenkymmentä kiloa.
Hedelmien ja marjojen ohella kuuden otson ruokalistalla on myös heinää, lehdeksiä sekä poronlihaa ja silakkaa jauhettuna.
Viime aikoina karhujen pirteys on alkanut jo laantua siinä määrin, että Karjalainen epäilee käyttäytymisen ennakoivan jopa tavallista aikaisempaa aikaisempaa talven tuloa.
"Liikkeet ovat hidastuneet kesäisestä. Enimmäkseen vain syövät ja pötköttelevät."
Karhut ovat kömpineet talvehtimiskoppeihinsa keskimäärin loka-marraskuun vaihteen tienoilla. "Kun karhujen ruokahalu katoaa, se on merkki, että ilta alkaa niille tulla. Siitä kuluu suunnilleen puolitoista viikkoa, kun talviunille painutaan."
Yhden karhuista, naaraskarhu Niiskun, talviunien sujumista voidaan seurata jälleen nettikameran välityksellä. Tosin sen 2,5 vuotias pentu, Nätti, on siirretty "isänsä" häkkiin, koska emo ei juhannuksesta lähtien sietänyt sitä enää lähellään.
Nettikamerat on suunnitelmissa asentaa seuraamaan myös ilvesten talvisia puuhia, sillä neljän aikuisen ohella häkeissä asustaa kaksi kesäkuussa syntynyttä pentua. Rahoitusneuvottelut laitteiden hankkimiseksi ovat meneillään.
Tällä hetkellä tupsukorvien elämää seurataan yhden pienemmän kameran avulla, mutta sen kuvat ovat vain yrityksen sisäisessä käytössä.
"Aikaisemmasta poiketen kaikki ilvekset saavat olla tekemisissä keskenään. Haluamme seurata, kuinka niiden yhteiselo kaiken kaikkiaan sujuu eli kyse on ilvesten käyttäytymisen tutkimuksesta", Karjalainen selvittää.