Mustasaaren käräjäoikeus on tuominnut maalahtelaiselle minkkitarhalle tunkeutuneet kolme naista ja kaksi miestä yhdyskuntapalveluun. Viisikon katsottiin syyllistyneen törkeään vahingonteon yritykseen ja törkeään julkisrauhan rikkomiseen.
Tarhalle yritettiin iskeä heinäkuisena yönä vuonna 2003. Hälytyslaitteet kuitenkin kytkeytyivät päälle, ja seurue joutui pakenemaan paikalta. Tarhaaja oli hankkinut hälytyslaitteet tarhalleen pari viikkoa aiemmin.
Hälytyksen jälkeen poliisit ryhtyivät pysäyttelemään autoja läheisellä maantiellä ja myös nuorten auto pysäytettiin. Autosta löytyi mm. voimapihtejä, taskulamppuja sekä märkiä kenkiä ja vaatteita.
Käräjäoikeus ei uskonut seurueen kertomusta, jonka mukaan heidän tarkoituksenaan oli päästä tarhalle pelkästään kuvaamaan minkkien elinolosuhteita. Kameraa ei etsinnöistä huolimatta löydetty.
Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että kyseessä oli tarkkaan suunniteltu matka, jonka päämääränä oli päästää minkit vapaaksi ja aiheuttaa tarhaajalle mahdollisimman suurta vahinkoa. Tarhalla oli kaikkiaan 3 600 minkkiä.
Nuorten välistä matkapuhelinliikennettä kyettiin tutkimaan SIM-korttikoteloissa olevien turvakoodien avulla, vaikka itse SIM-kortit olikin poistettu puhelimista. Teletunnistetietojen mukaan puhelinliikenne Maalahden Svarvarin kylässä oli kyseisenä yönä vilkasta. Osa ryhmästä odotti ilmeisesti auton luona, kun muut menivät tarhalle. Yhteyttä pidettiin kännyköiden välityksellä.
KRP:n rikoslaboratorion lausunnon mukaan myös autossa olleiden voimaleikkureiden jäljet täsmäsivät tarhan riippulukossa olleeseen painaumajälkeen. Yksi varjotalon lukoista oli ennätetty rikkoa.
Autoa ei katsottu rikoksentekovälineeksi
Tuomitut ovat iältään pari-kolmikymppisiä. Käräjäoikeus tuomitsi heidät viiden kuukauden vankeusrangaistuksiin, jotka muunnettiin 125 tunnin mittaiseksi yhdyskuntapalveluksi. Yhden tuomitun vankeusrangaistusta kohtuullistettiin 60 päivään vankeutta, josta seuraa 40 tuntia yhdyskuntapalvelua. Nainen on saanut aiemminkin tuomion vastaavasta rikoksesta.
Iskua varten oli vuokrattu auto, jolla seurue oli matkassa. Jutun syyttäjä vaati syytettyjä korvaamaan yhteisvastuullisesti valtiolle käyttämänsä auton arvon, yhteensä 18 000 euroa.
Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen sillä perusteella, ettei se pitänyt kyseisessä tapauksessa autoa rikoksen tekovälineenä. Oikeuskäytännössä auton menettämisseuraamusta on sovellettu vain rattijuopumustapauksissa, huomautti käräjäoikeus.
Niin ikään käräjäoikeus hylkäsi kokonaisuudessaan tarhaajan 5 000 euron vaatimukset henkisistä kärsimyksistä. Tuomitut määrättiin sen sijaan korvaamaan yhteisvastuullisesti tarhaajan oikeudenkäyntikuluja runsaan 5 700 euron edestä.
Tuomiosta on mahdollista valittaa Vaasan hovioikeuteen.