Pääkirjoitus

Tap­po­uh­kauk­sis­ta ei saa tulla po­lii­ti­kon ar­ki­päi­vää

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on joutunut vastenmielisen ilmiön kohteeksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on joutunut vastenmielisen ilmiön kohteeksi. Soini paljasti tällä viikolla blogissaan saaneensa neljä tappouhkausta, joiden takia suojelupoliisi saattoi häntä työmatkoilla eduskuntavaalien jälkeen. Turvamiehet vartoivat häntä myös puoluekokouksessa.

Soini ei ole ainoa johtava poliitikko, joka on viime aikoina joutunut kohtaamaan kansan vihan. Uhkaukset eivät onneksi ole johtaneet kohtalokkaisiin tekoihin. Töhrimiset ja tilaisuuksien häirinnät kielivät kuitenkin huolestuttavasta ilmapiirin muutoksesta.

Väkivaltaan ja väkivallalla uhkailuun ei pidä alistua, vaan siihen on otettava nollatoleranssi. Uhkailijat on saatava tuomiolle, jotta ei leviä käsitys, että suusta voi päästää mitä tahansa.

Harkitsematon lausunto voi saada paljon pahaa aikaan.
Uhkailu on pelottava ilmiö, sillä turvallisuuden järkkyminen voi olla kohtalokasta ja lopullista. Kukaan ei halua yhteiskuntaa, jossa poliitikot ovat järjestelmällisesti turvamiesjoukon ja panssarilasien takana. Uhkailu nakertaa demokratian toimivuutta.

Vihapuhe on raivonnut pitkään ja perussuomalaisten kansanedustajissa on henkilöitä, jotka ovat saaneet sakkotuomioita kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan. Perussuomalaisten suusta on ajoittanut pursunut sensuroimatonta tekstiä, joka sitten on kuitattu huumoriksi.

Tappouhkaukset osoittavat, että vihapuhe toimii toisinkin päin. Puolueen keulakuvana Soini joutuu kärsimään tilanteesta.
Poliittisessa kulttuurissa on pyrittävä siihen, että kansan ja päättäjien maailmat eivät haaraudu liian kauaksi toisistaan. Turvallisuus, avoimuus ja mutkattomuus ovat suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia. Niistä kannattaa pitää kiinni.