Tappara juhlii toista pe­rät­täis­tä mes­ta­ruut­ta, kul­ta­hu­li­na täytti Tam­pe­reen Kes­kus­to­rin

Tapparan kapteeni Jukka Peltola (vas) ja varakapteeni Pekka Saravo pääsivät nostamaan Kanada-maljaa.

Kuva: Jussi Nukari

Tappara pääsi tuulettamaan mestaruutta. Kuvassa Martin Roymark.

Kuva: Jussi Nukari

KalPan kotihallissa Kuopiossa vallitsi jääkiekkofinaalien kuudennessa kohtaamisessa vieraskomento. Ratkaisuottelun jälkeen Niiralan kiekkopyhätössä olivat valttia Tapparan kannattajien oranssivärit.

Suuryllättäjä KalPan eväät loppuivat, kun Tappara tarttui toisena keväänä peräkkäin vallankahvaan.

Tamperelaisjoukkue voitti vieraissa 3–1 (0–0, 1–1, 2–0) ja uusi viime kauden Suomen mestaruutensa otteluvoitoin 4–2.

Ratkaisuosuman 2–1:een iski joukkueen laajuutta hyödyntäneelle Tapparalle sopivasti nelosketjun keskushyökkääjä Juhani Jasu. Hän sai kiekon hyökkäysalueella uudelleen ja nosti rystylaukauksella kiekon verkkoon ohi maalivahti Eero Kilpeläisen.

KalPan Matias Myttynen koukki Jasua edellisessä tilanteessa, ja KalPan kannattajat syyllistivät tasapainonsa menettänyttä Jasua korkeasta mailasta.

– Jotenkin kiekko jäi KalPan puolustuksesta paikalleen ja pääsin siihen kiinni uudelleen. Kulma jäi pieneksi, onneksi meni tolpan kautta sisään, Jasu virnuli etuhampaattomalla hymyllään.

Mestaruus oli Tapparan historian 14:s ja Liigassa kymmenes.

Keskustorilla polskittiin suihkulähteessä

Tampereella kansa kokoontui heti mestaruuden ratkettua Keskustorille juhlimaan jääkiekkokultaa. Poliisin mukaan väkeä oli runsaasti liikkeellä jalkaisin ja autoilla.

Ilta-Sanomat kertoi, että kaupungilla soivat torvet ja innokkaimmat juhlijat polskivat Keskustorin suihkulähteessä.

Ensimmäisten tuntien aikana väki käyttäytyi poliisin mukaan rauhallisesti, eikä poliisia tarvittu rauhoittelemaan juhlintaa.

Ei mikään sattumamestari

Tappara pelasi finaaleissa viidennen kerran peräkkäin. Vuodet 2013–15 tuottivat kolme hopeaa, mutta sen jälkeen Tappara on päässyt juhlimaan Suomen mestaruutta kahdesti.
Jos joskus, tässä tapauksessa menestys ei todellakaan ole sattumaa.

– Neljä voittoa putkeen KalPan tasoisesta joukkueesta on kova suoritus, Tapparan toisena keväänä peräkkäin mestariksi luotsannut päävalmentaja Jussi Tapola sanoi.

Tappara pääsi välierissä viime kauden finaalivastustajastaan HIFK:sta melko helpolla. Pelituntuma ei ollut paras mahdollinen finaalien alussa, jolloin KalPa voitti kaksi ensimmäistä kohtaamista.

– KalPa tuli finaaleihin kovaa. Me emme olleet alussa riittävän valmiita, sanoi Tapola, joka kiitteli tiukan Ilves-puolivälieräsarjan antamia kokemuksia.

– Ilves pisti meidät ahtaaseen rakoon. Se oli kasvutarina, jota me tällä kaudella tarvitsimme.

Finaalijoukkueet Tappara ja KalPa kohtasivat tällä kaudella runkosarja mukaan lukien kymmenen kertaa. Otteluista peräti kahdeksan päättyi yhden maalin erolla.

Finaalisarja pienoiskoossa

Kuudes loppuottelu oli koko finaalisarja pienoiskoossa.

Mitä pidemmälle ottelusarja ehti, sitä enemmän haastaja KalPa joutui pelaamaan Tapparan ehdoilla.

Kahdessa ensimmäisessä finaalikohtaamisessa Tapparan viisikko rakoili, mutta tiivistyi.

KalPa ei toki antautunut torstainakaan taistelutta. Se nousi toisessa erässä haudan partaalta.

Tappara oli mennyt ottelun puolivälissä Blake Parlettin alivoimamaalilla 1-0-johtoon. Kanadalaispuolustaja pääsi pompun turvin läpiajoon ja teki finaalien toisen osumansa harhautettuaan KalPa-vahti Eero Kilpeläisen.

KalPa kuittasi 1–1:een vajaat viisi minuuttia myöhemmin. Tasoitusmaalin ampui mies takarivistä, 18-vuotias hyökkääjä Eetu Luostarinen, joka teki uransa ensimmäisen pudotuspeliosuman.

Tapparan Parlett oli ratkaisufinaalin maalihai. Hän iski lopussa 3–1-tyhjiin, kun KalPa yritti tasoitusta ilman maalivahtia.

Avausmaalilla suuri merkitys

Avausmaalin taika päti myös kuudennessa finaalissa.

Tämän kevään välierissä ja finaaleissa pelattiin yhteensä 18 ottelua. Niistä 16 ottelua voitti kohtaamisen ensimmäisen osuman tehnyt joukkue.