Jopa aikamiehen kämmenen pituiseksi kasvavalle, tappajaetanaksi kutsutulle espanjansiruetanalle kostea kesä on ollut suotuisa. 15 vuotta sitten Suomeen rantautunut kaikkiruokainen puutarhatuholainen havaittiin kesällä muun muassa Kiimingissä.
Oulusta etanoita on löydetty jo muutamia vuosia sitten.
Keskuseläinmuseon hiljattain eläkkeelle jäänyt intendentti Ilmari Valovirta kertoo, että etanahavaintojen pohjoisraja kulkee nyt Kiimingin ja Ristijärven kautta Joensuuhun.
"Aikuinen etana ei yleensä talvehdi Suomessa, mutta nuoret yksilöt ja munat selviävät talvesta sopivassa paikassa, esimerkiksi karikkeen alla.
Espanjansiruetana on saanut lisänimen tappajaetana, koska se syö myös lajitovereitaan - tosin vain kuolleita tai kuolevia.
"Tämä etana viihtyy puutarhoissa, etenkin hieman huonosti hoidetuissa. Jos pitää nurmikon lyhyenä eikä kerää kasvinosia kasoihin, etanan elinolot huononevat. Yleensä ihmiset eivät valita etanan aiheuttamista tuhoista, vaan sitä pidetään suuren kokonsa takia vastenmielisenä", Valovirta kertoo.
Espanjansiruetana ei aiheuta vaaraa luonnolle eikä juuri syrjäytä kotoperäisiä lajejamme. Eteläisemmässä Euroopassa tosin on tehty havaintoja etanan leviämisestä myös metsiin. Koska etana leviää ihmisen kuljettamana mullan ja taimien mukana, se voi Suomessakin levitä lähes koko maahan.
Kainuussa yksittäisiä espanjansiruetanoita on löydetty tänä kesänä Kajaanista ja Ristijärveltä. Etelä-Savossa sen sijaan painiskellaan jo melko suuren etanaongelman kanssa.
"Kävimme juuri vanhassa puutarhassa, jossa näitä etanoita on satoja. Ja ne ovat suuria. Koska alueelle rakennetaan ja sieltä siirretään maata, edessä on melkoinen puhdistusoperaatio. Maa täytyy kuoria 10 sentin syvyydeltä ja haudata vähintään puolen metrin syvyyteen", kertoo biologi Hanna Seitapuro Etelä-Savon ympäristökeskuksesta.
Seitapuro muistuttaa, että vieraiden lajien torjunta teettää yhä enemmän töitä. Tappajaetanan ohella torjuntapartiot yrittävät taltuttaa muun muassa jättiputken leviämistä.