Ajatusleikki. Taivas repeää Kontinkankaan kohdalta ja Oulun kaupungin Liikuntavirasto peittyy pilvistä leijaileviin seteleihin. Kaupunginisät ja -äidit mykistyvät hetkeksi hämmästyksestä. "Kuluta, Parkkonen, tuhlaa kerrankin kunnolla", he sanovat sitten. "Rakenna kolme liikuntapaikkaa, mitä ja millaisia itse haluat. Sinulla on vapaat kädet."
Liikuntajohtaja Jari Parkkonen hymyilee ja miettii vain sekunnin.
"Niistä tulisi monikäyttöisiä liikuntakeskuksia. Olisi sisä- ja ulkoliikuntapaikat, uimahalli ja kuntosali. Eläkeläiset tulisivat aikaisin aamu-uinnille, päivällä keskukset täyttyisivät koululaisista ja päiväkotilapsista, sitten olisi iltapäiväkerhojen vuoro. Illalla ne olisivat urheiluseurojen käytössä, mutta koko päivän palveluja saisivat käyttää myös kaikki kaupunkilaiset", hän haaveilee.
Sellaista ei tietenkään tapahdu.
Parkkosen joukkoineen on tultava toimeen sillä rahalla, joka liikuntatoimen käyttöön kaupungin kakusta lohkeaa. Mutta jos raha käytetään mahdollisimman viisaasti, juuri monikäyttöisyys ja pitkäaikaisuus ovat tärkeimmät sanat liikuntapaikkarakentamisessa. Ne otetaan huomioon myös vanhaa korjattaessa.
"Raatin suunnitelmat ovat hyvä esimerkki monikäyttöisyydestä, samoin pienenä asiana jäähallin kiertävä uusi juoksumatto", Parkkonen sanoo.
Sanotaan suoraan
Helsingin kaupungin liikuntaviraston yhteyspäällikön töistä Ouluun viime lokakuussa tullut Parkkonen sanoo, että suurten kaupunkien asukkaita liikutetaan suurinpiirtein samanlaisilla haasteilla ja reunaehdoilla. Yllätyksiin mies ei ole törmännyt, eikä mikään liioin ole poikkeuksellisen huonosti. Palvelujen tarve kasvaa yhdessä kaupungin kanssa, ja rahaakin on Oulussa käytettävissä ainakin keskitason verran.
"Parasta on se, että Oulussa keskustellaan suoraan, myös ikävistä asioista. Urheiluseurojen ja liikuntapalvelujen muiden aktiivisten käyttäjien kanssa käydään avointa vuoropuhelua. Ollaan tavallaan samalla asialla, he ymmärtävät, että resurssit ovat rajalliset", Parkkonen pohtii.
"Positiivista on sekin, että hallintokuntien välinen yhteistyö on viety Oulussa pitkälle, ja keskustelu on aitoa. Tämä on näkynyt esimerkiksi kaavoitustyössä teknisen viraston kanssa."
Palautetta tulvimalla
Tietysti, jos toivoa saa, keskustelua voitaisiin käydä enemmänkin näkyvillä, vaikka oululaiset ovat jo nytkin hanakoita mielipidekirjoituksen laatijoita, ainakin mitä liikuntaan ja urheiluun tulee. "Minulla ei ole mitään sitä vastaan", Parkkonen vakuuttaa.
Kaupungin liikuntalaitoksilla on puolitoista miljoonaa käyttäjää vuodessa, seurattavilla ulkoliikuntapaikoilla kuutisensataatuhatta, eikä jokaisen hiihtoladun varressa edes ole kukaan laskemassa. Huima määrä näkyy kaupunkilaisilta tulevan palautteen runsautena, kymmeninä yhteydenottoina päivittäin.
"Suomalaiseen peruskulttuuriin kuuluu, että yhteyttä otetaan herkemmin silloin, kun jossain on parantamisen varaa", Parkkonen virnistää.
"Mutta kyllä me kiitostakin saamme."
Liikuntavirasto haluaa toimia asiakaslähtöisesti, joten jokainen palaute analysoidaan. Lisäksi tehdään asiakastyytyväisyyskyselyjä.
"Palaute on hyvin ajankohtaan sidottua ja julkisen keskustelun ohjaamaa. Lehdessä oli juuri juttu mattolaitureista, ja pari seuraavaa päivää meille sitten soitettiin mattolaitureista."
Ennen Ouluun tuloaan Parkkonen nimesi liikuntatoimen tärkeimmiksi asiakkaiksi ne, jotka eivät vielä käytä liikuntapalveluja. Liikuntajohtaja ei voi hakea ketään kotisohvalta, mutta yrittää herättää sohvapotut tekemällä kaiken mahdollisimman helpoksi.
"Meillä on ensi vuonna strategisena painopisteenä omatoimiseen liikuntaan aktivointi. Se tarkoittaa sitä, että luodaan lisää liikuntamahdollisuuksia ja tiedotetaan niistä näkyvästi."