Tapio Hintika lähtee Te­lia-So­ne­ran hal­li­tuk­ses­ta

Hintikka arvioi, että hänen eronsa syynä oli Ruotsin politiikka ja erimielisyydet siitä, keitä tulee seuraavaan Telia-Soneran hallitukseen.

Eri mieltä. Tapio Hintikan lähdön syynä olivat erimielisyydet ruotsalaisten kanssa Telia-Soneran hallituspaikoista.
Eri mieltä. Tapio Hintikan lähdön syynä olivat erimielisyydet ruotsalaisten kanssa Telia-Soneran hallituspaikoista.
Kuva: Lehtikuvan arkisto

company>Telia-Soneran hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikka on ilmoittanut eroavansa tehtävästään välittömästi. Käytännössä Ruotsin valtion edustajat yhtiön hallituksessa halusivat Hintikan eroavan.

Hintikka arvioi, että hänen eronsa syynä oli Ruotsin politiikka ja erimielisyydet siitä, keitä tulee seuraavaan Telia-Soneran hallitukseen. Hän on eri mieltä varapuheenjohtajana olleen Carl Bennetin kanssa siitä, että itse hallitustyöskentelyssä olisi ollut suuria erimielisyyksiä.

Hintikka on ollut Telia-Soneran hallituksen puheenjohtaja siitä lähtien, kun Telia ja Sonera yhdistyivät 2002. Sitä ennen hän oli Soneran hallituksen puheenjohtaja.

Hintikka oli johtanut nimitysvaliokuntaa, jonka tarkoitus oli tehdä yhtiökokoukselle esitys uusista hallituksen jäsenistä. Hänen ehdokkaansa ei kuitenkaan sopinut Ruotsin valtion edustajille. Hintikka sanoo ajaneensa hallituksen jäseneksi kansainvälistä asiantuntijaa. Tätä ruotsalaiset vastustivat. Heidän mielestään ehdotus olisi sitten pois Suomen kiintiöstä hallituksessa, sanoo Hintikka

Työrauhan vuoksi Hintikka teki uuden ehdotuksen, jonka takana Ruotsin edustajat olivat aluksi, mutta viime perjantaina he ilmoittivatkin, että haluavat Hintikan eroa.

Hallituksessa on puhuttu avoimesti asioista. "Olen ollut sitä mieltä, että Telia-Soneran yhteensovittaminen on nyt läpikäyty ja meidän pitäisi suuntautua enemmän globalisaation haltuunottoon. Minun tuntumani on ollut se, että tietyt ihmiset haluavat vetää hiukan jarrua päälle ja keskittyä tähän päivään eikä tulevaisuuteen. Tämä on minun mielestäni kuitenkin ollut ihan normaalia hallituskeskustelua."



Reviiritaistelua
mukana


Hintikka näkee myös hieman ruotsalais-suomalaista reviiritaistelua Telia-Sonerassa. Yksi hiertävä seikka on myös se, ettei suomalaisella henkilöstön edustajalla ole äänivaltaa hallituksessa, vaikka osakassopimus näin edellyttäisi. Ruotsalainen ammattiyhdistysliike on ollut sitä mieltä, että firma on ruotsalainen ja vain heillä on siellä äänivaltainen edustus, sanoo Hintikka.

"Luulin lisäksi olevani mukana bisneksessä, mutta jouduinkin mukaan ruotsalaiseen politiikkaan. Siinäkin mielessä tämä eropäätös on minulle mysteeri."

Hintikka toteaa, että päätöksen jälkeen eläkeläiselle jää enemmän aikaa, mutta on hänellä toki vielä vastuuta Telestellä, jossa hän on hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän on Onninen Oy:n ja Evli Pankin hallitusten jäsen ja ehdolla myös Capmanin hallitukseen huhtikuun alusta.

Hänen seuraajansa pitäisi olla suomalainen, mikäli osakassopimuksen henkeä noudatetaan. Nykyisessä sopimuksessa on mainittu hallituksen kokoonpano vuoden 2005 yhtiökokoukseen saakka nimineen.

"Kun varapuheenjohtajana vaihtui viime vuonna, tulkittiin kuitenkin, että seuraavakin edustaja on ruotsalainen. Minun mielestäni nyt pitää tehdä tulkinta, että Suomen puolelta tulee puheenjohtaja."



Ruotsissa ei ymmärretä Hintikan puheita


Ruotsin elinkeinoministeriö ei ymmärrä Telia-Soneran hallituksesta eronneen Tapio Hintikan puheita, joiden mukaan Hintikan eron taustalla olisivat erimielisyydet Ruotsin valtion edustajien kanssa siitä, keitä yhtiön hallitukseen nimitetään.

"Niiden mediatietojen johdosta, joita Tapio Hintikka levittää Ruotsissa ja Suomessa haluamme vain kertoa, että emme ymmärrä, mitä Hintikka tarkoittaa. Viime perjantaina jätimme tukemme nimityskomitean esitykselle", kuuluu ministeriön lausunto.

Ruotsin elinkeinoministeriön valtio-omistajuusyksikössä TeliaSonerasta vastaava Viktoria Aastrup luki lausunnon STT:lle puhelimitse. Hänen mukaansa kyseessä on sanamuoto, jolla ministeriössä on päätetty kommentoida asiaa, jos siitä kysytään.

"Muuten yhteistyö Suomen hallituksen kanssa toimii täysin erinomaisesti. Joten kyse ei ole mistään maaottelusta", Aastrup jatkoi.

Ilmoita asiavirheestä