Oma koti on monelle suomalaiselle kullan kallis. Mutta se on pihapiireineen myös vaaran paikka. Vuosittain Suomessa sattuu lähes miljoona tapaturmaa ja niihin kuolee noin 2 700 suomalaista. Kaksi kolmasosaa kaikista tapaturmista on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ne ovat lisääntyneet lähes neljänneksen, kun puolestaan työtapaturmat ovat vähentyneet.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kotitapaturmat tulevat myös kalliiksi. Sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyssä selvityksessä koti- ja vapaa-ajan tapaturmista yhteiskunnalle aiheutuneet kokonaiskustannukset olivat 2,5-4 miljardia euroa. Jopa niiden aiheuttamat välittömät kustannukset olivat 460-548 miljoonaa euroa. Välittömiin kustannuksiin on laskettu yhteiskunnan eri tahojen maksettavaksi tulevia menoja. Summasta lähes puolet oli terveydenhoitomenoja, viidennes työkyvyttömyydestä johtuvia tulonsiirtoja ja lähes kolmannes lähinnä pelastustoimen menoja.
Kuitenkin suurin osa kotitapaturmista olisi ehkäistävissä. "Kyse on ennen kaikkea asenteista, joissa meillä suomalaisilla on vielä korjaamisen varaa", sanoo ylitarkastaja Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä. "Ehkäisy on mahdollista tehdä hyvin jokapäiväisin ja edullisin ratkaisuin. Liian usein tapaturmien ehkäisyä mietitään vasta sitten, kun tapaturma on jo sattunut."
Kaatuminen yleisin syy
Ikäihmisillä yleisin tapaturman syy on kaatuminen. Yli 80 prosenttia heidän tapaturmistaan on kaatumisia ja putoamisia. Söderholm sanoo, että viimeisten 25 vuoden aikana sairaalassa hoidettujen kaatumisvammojen määrä on nelinkertaistunut ja kaatumiskuolemien määrä on kaksinkertaistunut. Viimeisimpien kuolemansyytilastojen mukaan kaatumisiin kuolee 65 vuotta täyttäneistä yli 800. Se on yli kaksinkertainen määrä verrattuna esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrään. Södermanin mielestä kyse on todella mittavasta kansanterveysongelmasta.
Tutkimusten mukaan ikäihmisten kaatumisiin vaikuttavat niin sanotut sisäiset ja ulkoiset tekijät ja kumpienkin on arvioitu vaikuttavan yhtä paljon. Sisäisiä tekijöitä ovat ikääntymisen ja sairauksien heikentämien aistien, keskushermoston sekä tuki- ja liikuntaelimistön toiminnot. Äkillinen sairastuminen, samoin kuin tietyt lääkkeet vaikuttavat kaatumisalttiuteen.
Kaatumisia voi aiheuttaa myös kaatumisen pelko, joka on yleisimpiä ikääntyneiden pelkoja. Se puolestaan voi rajoittaa ikääntyneiden liikkumista lähiympäristössä.
Kiire pahasta
Mutta eivät pelkästään ikäihmiset kaatuile, vaan niitä tapahtuu myös nuoremmille. Syynä on usein kiire ja se, että tunnetusti ihmiset turtuvat lähiympäristönsä vaaroille.
Kotona kompastutaan kynnyksiin, irrallisiin pieniin mattoihin ja kulkuväylälle lojuman jätettyihin jatkojohtoihin. Tai lattialla lojuviin, sinne kuulumattomiin tavaroihin. Myös portaissa kompastutaan paljon.
Kodin turvallisuutta voidaan parantaa pienillä muutoksilla ja korjauksilla. Mattoihin voidaan hankkia liukuesteet tai kiinnittää reunat teipillä tai laittaa ne huonekalujen alle. Myös kynnykset on syytä poistaa sieltä, missä ne eivät ole ehdottoman välttämättömiä. Irralliset johdot on hyvä kiinnittää seinälistoihin pois lattioilta. Portaat voidaan merkitä selkeästi ja asentaa niiden etureunoihin liukuesteet. Käsijohteet ja tukikahvat eri tiloissa ehkäisevät hyvin kaatumista.
Huono valaistuskin aiheuttaa kompastumisia. Yöksi voi jättää palamaan yövalon tai sytyttää valot ennen WC:hen menoa, koska pimeässä ja hämärässä kaatumiset ovat yleisiä.
Näkökin kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti. Usein jo nelikymppinen, jolla ei aiemmin ole ollut silmälaseja, havahtuu lasien tarpeeseen. Riittävän hyvä näkö on tärkeä turvallisuuden kannalta ja helpottaa arkitehtävien suorittamista monin tavoin.
Kotona myös liukastutaan paljon joko liian liukkailla lattioilla tai pesutiloissa. Pesutiloihin voi hankkia liukastumista ehkäisevän maton. Myös ammeessa liukuestematto on turvallinen.
Liukastumisia ja kaatumisia tapahtuu paljon myös liukkailla talvikeleillä ulkona. Niihin kannattaa varautua kunnollisilla, mielellään pohjassa syväkuvioisilla kengillä, joihin voi asentaa myös liukuesteet.
Apuvälineet kuten kävelysauvat, kävelykepit, potku- ja pyöräkelkat vähentävät liukastumisriskiä ja lisäävät turvallisuutta.
Keittiössä tapaturmia
Kotitapaturmista naisille sattui hieman yli puolet. Naisilla tapaturmat liittyvät ruuan valmistukseen, siivoukseen, kodin hoitoon ja muuhun liikkumiseen kotona ja sen ympäristössä. Naisilla yleisimmät kotitapaturmavammat olivat palovammoja, haavoja ja mustelmia.
Miesten kotitapaturmat ovat jonkin verran vähentyneet. Ne syntyvät usein korjaus- ja huoltotöissä sekä kotona liikuttaessa. Yleisimmät vammat olivat haavoja, nyrjähdyksiä ja luunmurtumia. Myös ruuan valmistuksessa miehille sattui tapaturmia.
Keittiö tulisi järjestää niin, että tavarat ovat helposti saatavilla. Näin vältytään turhalta kiipeilyltä ja kumartelulta. Yläkaapeissa tulee säilyttää vain sellaisia tavaroita, joita tarvitaan harvoin. Ja tukevat, tukikahvoilla varustetut taloustikkaat ovat tärkeät silloin, kun yläkaapeille on asiaa.
Kotona syntyneet palovammat aiheutuvat usein liedellä olevasta kuumasta vedestä, rasvasta ja ruuasta. Vammoja voi vähentää kunnollisilla kattiloilla, patalapuilla ja muilla välineillä. Ruuan, veden ja rasvan kannattaa antaa hieman jäähtyä liedellä, ennen kuin niitä siirretään muualle. Lieteen on hyvä hankkia myös ylikuumenemissuoja.
Kiireettömästi ja maltilla
Kotitapaturmien ehkäisyssä kannattaa muistaa se, että asiat pystyy tekemään kiireettömästi ja maltilla, olipa sitten kyse jokapäiväisistä kodin askareista tai liikunnasta.
Mielentilakin vaikuttaa tapaturmiin. Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pirkko Lahti sanoo, että varsinkin silloin kun ihminen on erittäin stressaantunut, hänen keskittymiskykynsä on tavallaan kääntynyt sisäänpäin, eikä hän riittävästi kiinnitä huomiota siihen, mitä ulkopuolella tapahtuu. Siksi hän ei riittävästi osaa varautua eikä ennakoida vaaratilanteita.
Lahden mukaan on myös ihmisiä, jotka hätiköidysti tekevät useita asioita yhtäaikaa. Heillekin sattuu tapaturmia, koska he eivät selviä välttämättä erilaisista tasapainoa tai tilanteen hallintaa vaativista tehtävistä.
Liikunta on tärkeä harrastus, koska se pitää jäsenet notkeina, tasapainon parempana, lihasvoiman hyvänä ja mielen vireänä. Omatoimisuuskin säilyy liikkumalla.
Liikunnassakin pätee ohje kiireettömästi ja maltilla. Kävely on hyvä peruskuntoa ylläpitävä liikuntamuoto. Sen jälkeen suosituin on uiminen.
Omat hyväksi ja turvalliseksi koetut liikunta- ja urheilutottumukset ovat hyviä malleja, kun mietitään uusia liikuntamuotoja.