Kun tavalliset kansalaiset sulattelevat tapaninpäivänä kinkkua, jääpalloilijat ahertavat samaan aikaan täyden sarjakierroksen. Mikään muu palloilusarja ei pyöri tapanina. Mistä johtuu, että bandymiehet lopettavat joulun muita pikaisemmin?
Varmaa vastausta ei ole kenelläkään. Helsingin Botnian puheenjohtaja Pekka Anttinen tietää, että takana ei ole mitään Suomen palloliiton muinaista mahtikäskyä. Pikemminkin tapa pelata tapanina on muotoutunut omia aikojaan.
-- Ensimmäinen muistiinmerkintä on vuodelta 1947, jolloin pelattiin täysi kierros. Seuraava tapaninpeli oli kolme vuotta myöhemmin. Silloin vastakkain olivat oululaiset Pallo-Pojat ja Palloseura. Vuonna 1954 jäälle luistelivat kemiläinen Veitsiluodon Vastus ja OPS. Helsingissä mittaa toisistaan ottivat HJK ja Käpylän Urheilu-Veikot, Anttinen sanoo.
Tapaninpäivän jääpallokierros lähti siis liikkeelle hieman ontuen, ei jokavuotisena tapana.
-- Vakiintuminen tapahtui 1950-luvulla, mutta välillä on pelattu otteluita myös loppiaisena. Suurin osa peleistä oli paikalliskamppailuja. Sen jälkeen kun Suomen jääpalloliitto perustettiin 1972, tapaninpäivän paikallisottelut on pelattu lähes säännöllisesti.
Vain Helsingissä ja Oulussa pelataan puhdasoppiset paikallisottelut tänä tapanina. Helsingissä kohtaavat HIFK ja Botnia, Oulussa OPS ja OLS. Muissa peleissä iskevät vastakkain lähipaikkakuntien joukkueet.
Myös Ruotsissa on pelattu perinteisesti jääpalloa tapanina.