Ehjää, puhdasta ja siistiä. Jo pelkästään näillä kolmella päästään kaupunkikeskustan kehittämisessä pitkälle. Tämä on nähty Joensuussa.
"Välttämättä ei tarvitse rakentaa mitään uutta ja kallista. Avain kaikkeen on yhteinen idea", vakuuttaa Joensuun kaupunkiyhdistyksen toiminnanjohtaja, citybossiksi ristitty Jouni Töyrylä.
Töyrylä osallistui Oulussa Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämään seminaariin, jossa kyseltiin elävän kaupunkikeskustan perään.
Seminaari liittyi vuonna 2005 alkaneeseen hankkeeseen, jolla on yritetty edistää pienten keskustojen fyysistä, sosiaalista ja toiminnallista kehittämistä.
Joensuussa nuivaksi koettuun keskustaan alettiin puhaltaa henkeä kymmenen vuotta sitten. Alkuun lähdettiin hyvin pienillä asioilla. Ruostuneet pyörätelineet maalattiin, puita valaistiin värivaloilla, torille maalattiin katutaidetta, kauppahallin edessä olleet roskalavat siirrettiin muualle ja pääkadut koristeltiin viireillä, joista järjestetään vuosittain valtavan suosion saanut kilpailu.
Suurempi rutistus oli myöhemmin kävelykadun rakentaminen, joka kuitenkin osoittautui kannattavaksi satsaukseksi, koska keskustan rakentaminen alkoi kiinnostaa yksityisiä rahoittajia.
Kävelykatu ei ole tyhjän panttina, siellä tapahtuu kaikkina vuodenaikoina ja muun muassa nuoret ovat saaneet sieltä oman paikkansa, erityisen Pop-kadun.
Elävä kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen huomauttaakin, ettei keskustasta tule elävää pelkästään komeilla kulisseilla. Pitää olla myös toimintaa ja henkeä mukana.
"Keskusta ilman tapahtumia on kuollut keskusta", kiteyttää Lemminkäinen.
Samaa on korostettu Pohjois-Pohjanmaan liiton Elävät ydinkeskustat -projektissa, jossa on mukana kymmenen kuntaa eri puolilta maakuntaa. Pikkukaupungin ympäristöä ei kuitenkaan voi suunnitella yhden vuosittaisen tapahtuman ympärille, mutta ympäristön pitää soveltua tapahtumien järjestämiseen, huomauttaa yliassistentti Anu Soikkeli Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta.
Arkkitehtiopiskelijat ovat ideoineet kuntien keskustoja opinnäytetöinä ja kunnat ovat olleet innolla suunnittelussa mukana.
Ylikiimingin diplomityö valmistui jo syksyllä ja Raaheen tehtävä diplomityö esitellään arkkitehtuurin osastolla parin viikon kuluttua.
Raahe on jo sitoutunut suunnitelmassa esitettyjen ideoiden toteuttamiseen ja on budjetoinut rahaa muun muassa Härkätorin jatkosuunnitteluun.