Vaikka elämme globaalissa maailmassa, paikan merkitys ihmisen elämässä on yllättävän suuri. Paikkaan voi rakastua, ja tuo rakkaus voi synnyttää monenlaisia tekoja.
Kaupunginjohtajana Kuhmossa tärkein tehtäväni on edistää kuntalaisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja estää näköalattomuutta. Maaseudun tärkein resurssi ovat sen nykyiset ja tulevat asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat. Me kaikki omaan seutuun ja paikkaan tavalla tai toisella sitoutuneet ihmiset.
Rakkaus paikkaan saa meidät tekemään tekoja. Tuhansia ja taas tuhansia talkootunteja tehdään rakkaudesta paikkaan ja kotiseutuun. Yrityksiä perustetaan samalla perusteella, sijoitetaan rahaa ja omaa aikaa.
Kesällä maaseudun tapahtumista ja elämänmenosta nautitaan. Vieraillaan kylätapahtumissa, osallistutaan Kainuun rastiviikolle, käydään kesäteattereissa, Kuhmon Kamarimusiikissa tai vaikkapa Jyrkkäkosken talvisodan taistelupaikalla. Mikään näistä ei olisi mahdollista ilman talkoita ja ihmisiä, jotka antavat vuosi toisensa jälkeen aikaansa, jotta voisimme nauttia.
Monet isommat tapahtumat vaativat myös kyseisen paikkakunnan panoksia. Kunta rakentaa tarvittavia tiloja ja antaa niitä edullisesti tai veloituksetta järjestäjien käyttöön, erilaisia yhteisöjä avustetaan tai tehdään muita toimenpiteitä, jotta tapahtumat olisivat mahdollisia.
Tapahtumien merkitys kuntien ja kaupunkien elinvoimalle ja imagolle voi olla merkittävä. Pienestä voi ajan mittaan kasvaa suurta ja tulla erottautumistekijä. Näin on käynyt myös kotikaupungilleni Kuhmolle. Nuori Seppo Kimanen lähetti huhtikuussa 1970 kirjeen Kuhmoon, joka päättyi näin:
”En ole vielä ottanut yhteyttä muihin kaupunkeihin, vaan odotan ensin Teidän vastaustanne. Olisin erittäin kiitollinen jos muutamalla rivillä voisitte esittää vilpittömän kannanoton ehdotukseeni ja lähettää osoitteella…” Kirje oli osoitettu Kuhmon musiikkiyhdistykselle ja siinä kerrottiin: ”me etsimme paikkaa, jossa voimme pitää musiikkikurssit ja kamarimusiikkifestivaalin, kesällä heinä-elokuun vaihteessa. Idea on jokseenkin ainutlaatuinen toteutettuna Suomessa.”
Tästä kirjeestä lähti liikkeelle valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu Kuhmon Kamarimusiikki. Kuhmo on kulttuurikaupunki ja hämmästyttää aina välillä itsenikin. Vuonna 2018 kun aloitin täällä ja poistuin Kuhmon Talvi –tapahtumasta ja Kuhmo-talossa pidetystä konsertista tähtitaivaan alle pakkaseen ja ajoin 15 kilometriä korpeen nukkumaan, ajattelin vain, että eihän tällaista ole. Mutta niin vain on.
”Kuhmossa kaikki on toisin”, tavataankin sanoa.
Kuhmo ei ole ainut paikkakunta, joka on tapahtuman kautta kyennyt luomaan itselleen ainutlaatuisen imagon ja erottautumistekijän. Yksi tällainen paikkakunta on Savonlinna ja oopperajuhlat. Tai vaikkapa nyt käynnissä oleva Suomi Areena ja Porin Jazzit. Tällaisten tapahtumien luomaa imago- ja markkinointihyötyä paikkakunnalle on vaikea rahassa mitassa. Sen verran suuri se on.
Paikkakunnan elinvoima ei kuitenkaan synny pelkästään imagosta tai tapahtuman hetkellisesti luomasta tulosta. Tapahtumien taloudellista merkitystä ei pidä väheksyä mutta elinvoimainen kunta- ja alue tarvitsee myös muuta menestyäkseen. Näihin liittyvät meille hyvin tutut väestörakenne, työpaikkarakenne, monipuolinen yrityselämä, monipaikkaisten asukkaiden määrä, paikkakunnan sijainti ja saavutettavuus.
Erityisesti meille reuna-alueilla oleville kunnille sijaintiin liittyvät seikat korostuvat. Samalla korostuu valtion harjoittama politiikka: Teiden kunto ja kunnossapito, panostukset lentokenttiin ja raideinvestoinnit sekä laajakaistan rakentaminen. Nämä investoinnit ovat herkästi niitä aluepolitiikaksi kutsuttuja toimia. Aluepolitiikaksi niitä kutsutaan varsinkin silloin, kun ne kohdentuvat muualle kuin kasvukeskuksiin tai eteläisempään Suomeen. Kyse on kuitenkin niin maaseutu- kuin kaupunkipolitiikasta ja valtion varojen suuntaamisesta. Niiden suuntaaminen on aina poliittinen valinta.
Kainuun tunnettuus mahdollisena asuin- ja työpaikkana on heikko. Sen sijaan matkailijoille Kainuu erottuu myönteisenä.
Yritämme viestiä kuntiemme, yritystemme ja alueen työvoimapulasta ja houkutella meille muuttajia. Tapahtumat ja matkailulliset vetovoimatekijät sekä kavereiden kesämökit voivat saada ihmisen tutustumaan paikkaan, jossa hän muuten ei koskaan vierailisi.
Oman kotikuntani valtit ovat vahva kulttuuribrändi ja toisaalta loistavat erä- ja retkeilymahdollisuudet. Näiden perässä ihmiset liikkuvat myös herkemmin kuin valitakseen maaseudun suoraan asuinpaikakseen. Tätä ihmisten liikkumista meidän pitää jatkossa kyetä maaseudulla hyödyntämään nykyistä enemmän. Lisäksi tarvitaan valtion panostuksia maaseudun saavutettavuuteen.
Tytti Määttä on Kuhmon kaupunginjohtaja.