Iskelmämusiikin kuuntelijat ovat nyt Suomessa täysin paitsiossa sekä radiosoitossa että äänilevytuotannossa, arvioi kevyen musiikin konkarituottaja Esa Nieminen. Pitkään muiden muassa Paula Koivuniemen levyjä tuottanut Nieminen pitää tilannetta erikoisena: aikuisiskelmän yleisöllä olisi ostovoimaa ja -halua, mutta tarjonta on loppunut.
- Iskelmän ystävät eivät saa musiikkia käytännössä mistään. Ikäihmiset eivät osaa tai halua tilata sitä verkosta.
Tanssimusiikin yleisö on jäänyt sivuraiteelle siitä huolimatta, että Suomessa on runsaat kaksi miljoonaa yli 50-vuotiasta.
- On hassuakin, että Suomen koko äänilevytuotannon määrää yläasteikäisten tyttöjen musiikkimaku, Nieminen sanoo.
Muutokseen liittyy tietenkin se, että levymyynti on radikaalisti huvennut cd-levyn kultavuosista. Vielä vuosikymmen sitten kultalevyyn vaadittiin 25 000 myytyä albumia, nyt luku on 10 000.
- Ja paineita olisi pudottaa kultalevyrajaa vielä tuostakin. Keskeiset kolme ylikansallista levy-yhtiötä eivät näytä olevan tilanteesta kovin huolissaan, sillä ne omistavat osan Spotify-suoratoistopalvelusta, Nieminen muistuttaa.
Pieni kielialue etu
Iskelmän luonne on sekin Niemisen mukaan muuttumassa.
- Iskelmän raja on siirtymässä rockvaikutteisiin päin. Tämän tyylin artisteja ovat esimerkiksi Lauri Tähkä ja Juha Tapio.
Suomalaisen musiikkituotannon valtti on ollut se, että levymyynnin kotimaisuusaste on ollut korkea.
- Suomenkielisen musiikin osuus levymyynnistä on edelleen melko iso. Tämä etu johtuu pääosin kielialueen pienuudesta.
Aikuisiskelmän pullonkaula olisi Niemisen mukaan mahdollista avata kehittämällä levyille uusia jakelukanavia.
- Äänitteet olisi mahdollista tuoda helpommin saataville vaikkapa R-kioskien, eläkeläisjärjestöjen ja päivittäistavarakauppojen kautta. On syytä muistaa, että musiikin verkkojakelusta huolimatta Suomen kodit ovat edelleen täynnä cd-soittimia. Ja toisaalta tanssimusiikin ystäviä pitäisi opettaa musiikin verkkokäyttöön.