Tulevana lauantaina Johannes Linnankosken teos vuodelta 1905 saa ties monennenko uustulkinnan.
Tällä kertaa "laulu" tanssii - rapiat puolitoista tuntia.
Kyyditsijänä on Helsingistä jalan- ja synnyinsijan vajaa viisi vuotta sitten vallannut, Oulussa tanssia ja Kokkolassa/Helsingissä musiikkia opiskelleista kasvanut Tsuumi, eteläinen ammattilaisvastine napapiiriläiselle Rimpparemmille.
Tanssillisen kudoksen takana onkin Rimpparemmin taiteellinen johtaja Petri Kauppinen. Olavin ja Kyllikin tarina on hänen parivuotisen USA-kautensa jälkeinen ensityö Suomessa.
"Laulu tulipunaisesta kukasta on äärimmäisen kaunis kirja. Sen tekstin elävyys on yksi syy, miksi teosta lähdettiin työstämään. Teksti on liikkuvaa, inspiroivaa. Plus että muutenkin kiinnostaa syleillä suomalaisella kansantanssista pohjautuvalla liikkeellä perisuomalaisia teemoja."
Ja mikä on syleillessä: "Linnankosken teostahan sanotaan Suomen ensimmäiseksi bestselleriksi, se sai aikanaan jo valtavan sukseen. Sitä on käännetty monellekymmenelle kielelle."
Runsas puolitoistasataasivuinen partituuri kielii läpisävelletystä (Timo Alakotila) tanssiteatteritulemasta.
"Me on toteutettu juttu semmoisesta näkökulmasta, että ainoa puhuttu sana ovat mukaan luodut kymmenen uuslaulua. Tekstit on työstänyt teoksen pohjalta porilainen kirjallisuuden maisteri Birgit P. Jaakola, jonka syöttämänä sain koko teoksen idean."
Päärooleissa tanssivat vuonna 2000 Oulusta tanssinopettajiksi valmistuneet Sami Paasila ja Reetta-Kaisa Pirhonen.
Cd-rom -vientiä maailmankartalle?
Kalifornian irvineläinen yliopisto oli parin vuoden ajan Petri Kauppisen ohella nyt Kempeleeseen kotia perustavan Milla Korjan opinahjo.
Tanssitaiteen maisteriksi USA:ssa sitten oululaisten kansantanssinopettajaopintojensa valmistuneen plakkarissa tuli Suomen valmis cd-rom, jonka julkaisemiseksi Korja tähyilee tuottajaa. Cd:n avulla voisi levittää suomalaista kansantanssi- ja Suomi-tietoutta ulkomaille.
"Opiskelin aika paljon tuon parin vuoden aikana tanssiin ja digitaalisuuteen liittyviä juttuja. Minua sattuu kiinnostamaan teknologia ja visuaalisuus ruudulla."
"Cd:n on tarkoitus olla yhteyksien luoja. Siinä on parisenkymmentä eri kansantanssiryhmää esiteltynä kevyesti ja linkitettynä suoraan näiden webbisivulle. Kuten myös linkitykset kymmenelle viidelletoista alan festivaalille, niistä on tietoa hivenen laajemmin Jutajaisista Tanssimaniaan. Historiapätkiä, kuvasta, äänestä, tekstistä, lyhytanimaatioista luotuja visuaalisia kokonaisuuksia. Kunkin Suomen perinnealueen esittelyssä on pieni esimerkkitapaus ja muun muassa liikkuvaa kuvaa, tanssilajien eri musiikeista pätkiä. Selattuna materiaalia on tuommoiset puolitoista pari tuntia."
"Tavoitteeni on, että julkaistuna cd:tä jaettaisiin ilmaiseksi ympäri maailmaa."
Vahvistamaan
pohjoista tanssia
Linnankoskelaisesta maisemasta koreografi Kauppinen siirtyy välittömästi vapun jälkeen opettaja-harjoituttajan rooliin Arkangeliin, sikäläistä ammattiperinnejoukkoa on liittymässä mukaan Rimpparemmi-vetoiseen kalottiyhteistyöhön. Sen ensitoteumat nähdään Jutajaisten yhteydessä kesäkuussa.
Oulunsalolaisesta kansantanssiyhteisöstä 1980-luvun lopussa rimpparemmiläiseksi siirtynyt Petri Kauppinen astui remmin taiteelliseen johtoon vuonna 1996.
Ainoana kansantanssiryhmistä lakisääteistä valtionosuutta saavana Rimpparemmi haluaa panostaa kalottiyhteistyöhön ja syykin on selvä: "Pohjoista voimakkaammaksi etelää vastaan!"
"Esimerkiksi Rimpparemmistä on lähtenyt paljon nuoria, varsinkin miestanssijoita opiskelemaan etelään. Teatterikorkeassa heitä on tälläkin hetkellä kaksi, niin että ollaan hyvin tuottoisia nykytanssimaailmalle me kansantanssiväki. Mutta jotta saataisiin nuoria palaamaan Pohjois-Suomeen yritetään nyt viritellä niitä verkkoja, rajatonta yhteistyötä kalottialueelle, esiintymis- ja taitelijafoorumeja ja muutakin vuorovaikutusta ettei yksin pakerreta kinoksessa. Se on kuvio."
Lappilaisen Rimpparemmin ohella Kauppinen&Korja nähdään jatkossa myös muun muassa oululaisessa tanssielämässä ja vaikuttamassa nykyisellään annettavaan tanssiopettajakoulutukseen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa.
Harjoitussysteemi kehittelyssä
Petri Kauppinen toi takataskussaan usalaisena yliopistolopputyönään suomalaisen kansantanssin tekniikkaharjoitesysteemin. Periaatteessa on kyse tanssinopettajan aapisesta.
"Tämä didaktinen systeemi perustuu pääosin Rudolf Labanin (1879-1958) ja hänen oppilaansa Irmgard Bartenieffin (1900-1981) ajatuksien sovelluksiin. Ydinajatuksena on, miten kansantanssijan ominaisuuksia nimenomaan ammattilaisten, treenataan niin ettei tarvitsisi käydä läpi kaikkea olemassaolevaa mallimateriaalia, vaan että ominaisuuksia pystyttäisiin omaksumaan lyhyemmässä ajassa tehokkaammin."
Systeemikehittelyä Kauppinen ennakoi puoleksi elämäntyökseen: "Olen tehnyt tämän jaettavaksi. Lähden sitä levittämään. Nyt on sata sivua kuivaa englanninkielistä teoriaa. Ryhdyn käytännön sovellukseen ensinnä Rimpparemmissä ihan uuden porukan kanssa."