Tans­si­opis­ton laa­je­ne­mi­nen vaikeaa

Kymmenvuotisjuhlakiertueensa tänään Nivalassa aloittava Pyhäsalmen seudun tanssiopisto (Pystop) on ainutlaatuinen tanssiopisto Suomessa, sillä mikään muu opisto ei toimi yhtä laajalla alueella.

Käärmeitten kiemuraisuutta. Rautakautinen vanha koru, käärmesolki Euran Käräjämäeltä on erikoiskoulutusluokka Tanssinnon tanssin innoittaja. Koreografia on Marjo Ojan.
Käärmeitten kiemuraisuutta. Rautakautinen vanha koru, käärmesolki Euran Käräjämäeltä on erikoiskoulutusluokka Tanssinnon tanssin innoittaja. Koreografia on Marjo Ojan.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo

Ylivieska

Kymmenvuotisjuhlakiertueensa tänään Nivalassa aloittava Pyhäsalmen seudun tanssiopisto (Pystop) on ainutlaatuinen tanssiopisto Suomessa, sillä mikään muu opisto ei toimi yhtä laajalla alueella. Pohjoisimman ja eteläisimmän paikkakunnan rajat ovat maantieteellisesti yhtä kaukana toisistaan kuin Helsinki ja Tampere.

Opisto antaa tanssitaiteen perusopetusta Oulun läänin eteläosassa kahdeksan kunnan alueella. Aukkojakin on, muun muassa Alavieska, Sievi ja Merijärvi. Opiston vs. rehtorin Marjo Ojan mukaan on kuitenkin vaikea lähteä laajentamaan toimintaansa uusiin kuntiin, koska valtionavun tuntimäärät eivät ole riittävät.

"Paikkakunnilta, joissa opetusta ei tällä hetkellä ole, käydään opetuksessa lähikunnissa. Välimatkat eivät onneksi ole pitkät", Marjo Oja sanoo.

Pystop alkoi saada valtionosuutta vuonna 2000. Sitä saadaan 1 500 tunnille. Summa on vielä riittänyt taiteen perusopetuksen ryhmille, mutta ei erikoiskoulutusluokille, joille on pitänyt hankkia erillinen rahoitus. Tästä syystä erikoisluokkia on pitänyt myös viedä eteenpäin projektiluonteisesti.



Opettajat pakkautuvat pääkaupunkiseudulle


Valtionosuustunteja tarvitaan lisää myös koska tanssinopetuksen tarve on kasautuvaa.

"Jos saadaan pätevä opettaja ja onnistutaan vielä pitämään hänet paikkakunnalla, tanssiryhmiä tarvitaan enemmän, koska jokaiselle pitää olla tasoaan vastaava ryhmä."

Opisto on hakenut opetushallitukselta lisää tunteja, mutta niitä ole saatu. Samalla asialla ovat muutkin taiteen perusopetusyksiköt.

Pystopin oppilasmäärä on tällä hetkellä 450. Opetusneuvos, tanssipedagogi Marketta Viitalan alkuun paneman opiston tehtävänä on antaa tanssitaiteen perusopetusta järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti valtakunnallisia opetussuunnitelmia noudattaen.

Opiston kotipaikka on Pyhäjärvi, mutta opetus viedään oppilaiden luo, sillä pääsääntöisesti opettajat matkustavat.

Opistolla on seitsemän opettajaa, joista rehtori ja yksi opettajat ovat kuukausipalkkaisia ja päteviä. Loput ovat tuntiopettajia, tanssijakoulutuksen saaneita tai opiston omia kasvatteja, pitkään tanssia harrastaneita. Opisto voisi palkata vielä toisenkin kuukausipalkkaisen opettajan.

Ongelmana on pätevien opettajien saanti. "Tanssinopettajat pakkautuvat pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Opetustyö koetaan raskaaksi, sitovaksi ja vastuulliseksi, koska täytyy asettaa tavoitteet ja vielä saavuttaakin ne. Työ on yksinäistä, kollegat ovat kaukana", Marjo Oja sanoo.



Tanssiopetusta koulupäivän jatkeeksi


Pystopin tavoitteena on lisätä oppilaille annettavaa opetusta isommille oppilaille omalla paikkakunnalla. Nyt opetusta on vain yksi tunti viikossa. Opisto olisi halukas perustamaan pojille omia ryhmiä, joissa poikien omaa opetussuunnitelmaa.

"Jonkin verran poikia on ryhmissä, mutta he tahtovat isossa tyttöryhmässä tipahdella pois ja muut harrastukset astuvat tilalle. Poikien omassa ryhmässä harrastus saattaisi pysyä."

Tanssinopetusta on suunniteltu liitettäväksi koulupäivän jatkeeksi. Näin taiteen perusopetus saataisiin useamman lapsen ulottuville. Tätä koskevat hakemukset ovat vetämässä.

Pystopin tavoitteena on saada jokaiselle opetuspaikkakunnalle asianmukainen tanssisali tai tanssistudio joustavine lattioineen, tankoineen ja peileineen. Nyt tiloja on monenlaisia. Tilojen hinnoissa on myös huomattavia eroa, jotkut ovat hyvin kalliita ja jotkut aivan ilmaisia.

"Hienoa olisi, jos kunnissa pidettäisiin tanssitaiteen perusopetusta niin hyvänä asiana, että sille kuuluisivat ilmaiset tilat."



Tanssia maalausten pohjalta


Pystopin kevätnäytösten teemana on Tanssiva kuvagalleria. Kahdeksalla paikkakunnalla esitettävät tanssit on suunniteltu pääosin tunnettujen suomalaisten kuvataiteilijoiden maalausten pohjalta. Kuvat heijastetaan näytöksessä näkyville, ja juontaja kertoo teoksista.

Tanssinopettajat oppilaineen ovat antaneet kuuluisien taiteilijoiden teoksiin tanssivan sielun, liikkeen ja rytmin. Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1884 maalaama Poika ja varis sekä sen pohjalta tehty tanssi on herkkä kuvaus lapsesta ja linnusta.

Kesäisen merimaiseman pehmeään syleilyyn vie Berndt Lindholmin 1870-luvulla maalaama Vene rannalla. Gallerian Käärmesoljessa puolestaan näkyy rautakauden ajan taiteellisuus. Käärmesoljen sielun tanssii erikoiskoulutusluokka Tanssinto.

Ilmoita asiavirheestä