Oulu Suomeen synnytetään tanssin aluekeskusverkosto kovalla kiireellä. Hakuaika valtakunnallisen verkoston jäseneksi päättyy perjantaina, päätökset tehdään heti syyskuussa ja keskukset aloittavat jo lokakuussa.
Pohjois-Suomesta on opetusministeriölle menee kaksi hakemusta: toinen Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen yhteisenä, toinen Pyhäjärveltä.
Keskusten tämän vuoden toimintaa eli käytännössä aloitusta varten on varattu erityisavustusta yhteensä 100 000 euroa.
Kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila opetusministeriöstä sanoo, että liikkeelle haluttiin päästä mahdollisimman nopeasti. Samassa valmisteltiin myös ensi vuotta.
"Valtion budjettiriihessä jo käyneessä esityksessä ensi vuodeksi on varattu tanssin aluekeskuksille 450 000 euroa."
Yksi ei ole verkosto
Tanssin aluekeskusten verkoston idea on samantyyppinen kuin lastenkulttuurikeskusten Taikalamppu-verkoston.
Vuoden 2003 alusta Taikalamppuja syntyi kuusi, yksi Ouluun. Montako tanssin aluekeskusta on tulossa?
"Se katsotaan siinä vaiheessa, minkälaisia hakemuksia tulee. Jos lähtökohtana on se, että niiden pitäisi toimia verkostossa, niin yksi ei voi olla verkosto", Katri Santtila kiteyttää.
Huhtikuussa 2004 muistionsa luovuttanut tanssin aluekeskustoimikunta esitti, että perustettavia keskuksia tulisi 3-5.
Tanssipiireissä on elänyt uskomus, ettei jatkoa ole tiedossa, vaan kysymys olisi ollut vain 100 000 euron kertasummasta tanssille. Se on siis väärinkäsitys?
"Kyllä."
Puoli miljoonaa euroa
Opetusministeriöön on jo saapunut muutamia aluekeskushakemuksia, Katri Santtila paljastaa.
"Uskoisin, että eiköhän hakemusten lukumäärä jää johonkin kymmeneen."
Tanssin aluekeskuksista päättää opetusministeriö, viime kädessä kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.). Esittelijänä toimii Santtila. Hakemuksista antaa lausunnon myös valtion tanssitaidetoimikunta.
"Meillä on ollut tanssitaidetoimikunnan kanssa sellainen välipuhe lausuntopuolesta, että he katsovat lähinnä toimijoiden taiteellista tasoa. Lopullisen päätöksen tekevässä ministeriössä katsotaan taide- ja aluepolitiikkaa."
Tanssin aluekeskustoimikunta tavoitteli muistiossaan 500 000 euron määrärahaa aluekeskuksille vuosille 2005-2009.
"Muistiossa todetaan, että tanssin aluekeskuksilla on niin sanottu koeaika vuoteen 2009, jonka jälkeen arvioidaan, miten ne ovat onnistuneet toiminnassaan ja tarvitaanko niitä", toteaa Katri Santtila.
Stimuloi yhteistyötä
Valtion tanssitaidetoimikunnassa on Pohjois-Suomesta kaksi jäsentä, Petri Kauppinen Rovaniemeltä ja Kirsi Saastamoinen Kajaanista. Toimikunnan puheenjohtajana on Sanna Pohjonen Helsingistä.
Miten tärkeinä koet tanssin aluekeskukset, kansantanssiteatteri Rimpparemmin taiteellinen johtaja Petri Kauppinen?
"Lähinnä näkisin, että keskukset olisivat keino yhdistää esimerkiksi vos-teattereita (valtionosuusteattereita) ja vos-teattereiden toimintaa keskenään. Tällä hetkellä ongelmana on, että harvat niistä tekevät yhteistyötä. Toivon, että keskukset innoittaisivat ihmisiä lyömään hynttyitä yhteen ja perustamaan pienkeskuksia. Ihan vain sen takia, että hyville tanssibiiseille saataisiin lisää elinikää kierrättämisellä."
Kauppinen on varma, että keskusten perustaminen stimuloi yhteistyötä.
"Olen kokenut tanssin kentällä, että halua yhteistyöhön on. Nyt olisi vihdoin sen aika, vaikka tanssi onkin individualistinen ja itsekeskeinen laji."
Millaista viestiä se kantaa opetusministeriöön, että Pohjois-Suomesta tulee kaksi hakemusta?
"Tuntuu aivan epärealistiselta, että kaksi hakemusta voisi mennä läpi. Mutta olisi sekin ihmeellistä, että me elettäisiin Pohjois-Suomessa niin konsensuksessa, että puolelta Suomelta tulisi vain yksi hakemus. Epäilen, että myös Satakunnasta ja Lounais-Suomesta tulee useampia hakemuksia. Se myös kuvastaa tätä kenttää, että meillä on erilaisia toimijoita."
Kauppinen arvelee, että keskuksia valittaessa kärkikeskustelun aiheeksi nousee, millä tavalla ne voivat työllistää lisää tanssin ammattilaisia. "Taiteelliset ambitiot tulevat heti kakkosena."
Joutuuko tanssitaidetoimikunnassa pitämään kovaa ääntä Pohjois-Suomen puolesta?
"Se on hyvä asia, että meitä on siellä kaksi. Kirsi Saastamoinen ja minä olemme ihan hyvä, nuori ja voimakas edustusto siellä. Mutta kyllähän se selvää on, että aina toisessa vaakakupissa on pääkaupunkiseutu ja toisessa koko muu Suomi."
Lajikirjo on vahvuus
Tanssin aluekeskus-asiassa on tehty näkyvääkin aluepolitiikka. Kuopio tanssii ja soi -tapahtuman avajaisissa sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) liputti näkyvästi Kuopion aluekeskuksen puolesta:
"Kuopio vaikuttaa luontevalta aluekeskuksen sijaintipaikalta. Kuopiossa on sisämaan tanssikeskittymä jo valmiiksi. Osaamista on merkittävästi...", totesi avajaispuhuja.
"Jos sosiaali- ja terveysministeri sanoo tuon jollekin opetusministeriön virkamiehelle, joka päättää tästä asiasta, niin sehän on sillä sipuli", kommentoi Kauppinen.
Pohjois-Suomessa on hienointa monilajisuus: ei pelkkä nykytanssi tai baletti tai kansantanssi vaan sateenkaari-ajattelu. Toinen erityisyys on Barentsin alueella itä-länsisuunnassa tapahtuva yhteistyö.