Maanantaina yhden miehen allekirjoitusta odotti hartaasti suomalainen ammattitanssikenttä. Tämä mies on kansliapäällikkö Markku Linna.
Hänen allekirjoituksellaan vahvistetaan kaavailtuja tanssin aluekeskuksia suunnittelevan työryhmän kokoonpano ja aluekeskusten toimenkuva ynnä todennäköisesti suuntaviivat keskusten toimeentuloonkin.
Maanantai ei kuitenkaan näyttänyt tuovan ratkaisua. Ei ainakaan niin pitkälle, että ministeriöorganisaatiosta olisi voinut saada vahvistusta allekirjoituksen voimin syntyvälle työryhmälle ja sen toimeksiannolle.
Tanssin aluekeskusten mallia on viime vuosina etsitty ulkomaita myöten. Tehtäväsarkaa tuntuisi riittävän tanssiteosten kierrättämisestä kotimaassa aina kansainväliseen yhteistyöhön.
Ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan virallisluontoisen kirjallisen hahmotuksen tanssin aluekeskustoiminta sai kuluvan vuoden helmikuussa Sannojen, Koskela ja Rekola, laatimassa raportissa Askel tulevaisuuteen. Opetusministeriössä allekirjoitustaan maanantaina odottaneen asettamiskirjeen sisällön on muotoillut puolestaan ylitarkastaja Katri Santtila, joka on hyödyntänyt vuoden kuluessa eri puolella Suomea järjestettyjen aluekeskusseminaarien ja keskustelujen antia ynnä alan asiantuntijoiden apua.
"Ajatuksena on että syntyvä työryhmä ehtisi pitää ainakin yhden kokouksen tämän vuoden puolella, jolloin hahmoteltaisiin suuntaviivoja. Varsinaisesti selvitys tapahtuisi ensi vuoden puolella, kuitenkin niin, että työ olisi valmis jo maaliskuun 2004 loppuun mennessä."
"Meillähän on eri puolilla tässä maassa on jo aluekeskusviritelmää olemassa esimerkiksi Pyhäjärvellä, Joensuun suunnalla, Porissa. Eli konkreettisesti edetään. Nyt työryhmän tehtävä on selvittää, mikä olisi paras mahdollinen malli. Miten aluekeskusverkosto voisi toimia. Ja mitä tehtäviin kuuluu."
Minkä vuoksi tanssin aluekeskusten toiminta on niin tärkeää, että se pitää käynnistää, perustuu Santtilan mukaan muun muassa siihen, että tanssi on suhteellisen nuori valtiontukema ala.
"Jos ajatellaan esimerkiksi teatteri- ja orkesterilakia niin tanssiteattereitahan lain piirissä on kymmenisen ja niistä neljä on otettu mukaan vasta ihan viime vuosien aikana. Eli tanssin rakenteet ovat yhteiskunnassamme suhteellisen kehittymättömät, mutta esimerkiksi tanssin koulutus on lisääntynyt huomattavasti. Meidän pitäisi pystyä vastaamaan tähän tanssitaiteilijoiden haasteeseen, luoda työpaikkoja."
Santtila vilauttaa mahdollisuutta, että alueverkosto voitaisiin ainakin jossakin mitassa käynnistää jo ensi vuonna: "Mikäli työryhmältä syntyy sellainen ehdotus ja että ehdotus on toimiva."