Tanssin aluekeskusten toiminta on alkanut odotettua paremmin. Vuonna 2005 Suomeen perustettiin viisi aluekeskusta, joiden päämääränä on tukea ja edistää paikallisten tanssijoiden työmahdollisuuksia sekä omien tuotantojen toteuttamista.
Ja näin on myös käynyt. Ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes kaikki toimintaa mittaavat luvut ovat tuplaantuneet. Henkilötyövuodet, tuotannot ja kävijämäärät ovat tasaisessa kasvussa.
Opetusministeriön ylitarkastaja Katri Santtila kuvaa tilannetta erinomaiseksi. Kentällä ei käydä tätä kiistämään.
"Pakko sanoa, että hyvin menee", koordinaattori Piia Kuli Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksesta naurahtaa.
Otetaan esimerkki. Vuonna 2006 aluekeskusten tavoitteena oli tarjota tanssijoille 880 eripituista työtilaisuutta. Lopputulos oli, että vuoden aikana työtilaisuuksia eri puolella Suomea syntyi yli tuhat.
"Mitään vakituista työtä me emme ole voineet antaa, mutta erilaisten projektien myötä tanssijoiden työmahdollisuudet ovat lisääntyneet huimasti. Aluekeskukset myös vetävät ammattitaitoista väkeä perässään. Kun tanssija muuttaa paikkakunnalle, hän ottaa meihin yhteyttä, tarjoaa omaa osaamistaan ja kysyy, mitä meillä on tarjota", Kuli kertoo.
Viime vuonna aluekeskukset ennakoivat tavoittavansa noin 36 000 ihmistä. Vuoden loputtua aluekeskusten eri tilaisuuksissa ja näytöksissä opetusministeriön tilastojen mukaan oli käynyt 53 000 ihmistä.
Aluekeskusten rahoitus on turvattu vuoteen 2009. Varmuutta tulevasta ei ole, mutta Santtila on toiveikas.
"Jos tulokset jatkuvat näin hyvinä, niin kyllähän siihen pyritään, ettei rahoitusta leikata."
Tanssia ruohonjuuritasolle
Tanssin aluekeskukset ovat vieneet tanssia myös sinne, missä sitä aiemmin ei ole ollut. Piia Kuli kertoo onnistuneista tanssipajoista. Niihin saatiin mukaan ne, jotka eivät ole koskaan aikaisemmin tanssineet.
Urjalassa maatalojen isännät ja emännät innostuivat yhteisötanssin kurssista. Sen aikana yhdessä luotu tanssiesitys esitettiin Pentinkulman päivien iltajuhlassa.
"Nämä ovat mahtavia esimerkkejä siitä, miten aikuiset pääsevät tanssin pariin meidän kauttamme", Kuli iloitsee.
Aluekeskusten yhteistyö rikastuttaa maakuntien kulttuurielämää. Yhteistyön avulla kansainväliset ryhmät voivat kiertää pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisäksi suomalaisten tanssiesitysten elinikä pitenee, kun niitä kierrätetään alueelta toiselle.
Hyvä hakemus ja innostus
Aluekeskusten hyvän menestyksen takana on tekijöiden innostus sekä se, ettei toimintaa aloitettu tyhjästä. Tuotantotilat ja -henkilöstö piti olla valmiina. Vasta sen jälkeen opetusministeriö teki hakemusten perusteella lopulliset päätökset. Ensimmäisenä vuonna aluekeskuksien toimintaan myönnettiin 450 000 euron määrärahat. Seuraavana vuonna määräraha nostettiin 600 000 euroon.
Summat ovat pieniä, mutta alueilla ei ole jääty surkuttelemaan tilannetta. On tehty se, mihin resurssit ovat antaneet periksi. Loput on revitty selkänahasta.
"Toimintamme on jo nyt aktiivista, mutta tekisimme vieläkin enemmän, jos vain resursseja olisi enemmän. Maakunnissa olisi kysyntää vaikka miten paljon", Kuli sanoo.
