Pyhäjärvi
Nyt ei tanssita kuuluisalla suurlavalla, vaikka Pyhäjärvellä ollaankin. Parketilla ei ole perunajauhoa, mutta se on silti liukas ja kimalteleva - kuten suurlavalla.
Hankitanssille lähtenyt hiihtoväki odottaa malttamattomana, mutta missä on Marco Bjurström?
Naminamimiestä ei tarvita. Paikallinen lähettäjä aseensa kanssa riittää. Paukku kuuluu ja tanssi voi alkaa.
28. Helenan hiihto käynnistyy auringon antaessa 466 hiihtäjälle kirkkaimmat säteensä, kuin peilipallo television tanssiohjelmassa. Hymyt ovat syystäkin maireita, sillä viime vuonna matkaan ei päästy lainkaan. Lämpöaalto sulatti parketin hiihtokansan alta.
Kolme vuotta sitten Helenan hiihdossa meno oli puolestaan vesikelin letkajenkkaa. Nyt mennään hienostuneemmin.
Tyyli on vapaa: Joku menee viettelevää rumbaa, toinen kiihkeää sambaa. Kolmannella on potkuissaan keinuvaa valssia, ja neljäs etenee leikittelevän vikkelää quickstepia. Mukaan mahtuu myös perinteisen humpan osaajia. Helpohkossa maastossa tasatyöntö onkin poikaa.
Ladun päällä tanssiessa on suorastaan velvollisuus astua partnerin varpaille - partnerina kun ovat sukset. Päälle astumatta ei pääse liikkeelle.
Edellämenijää on muistettava varoa. Sitä kaikki eivät osaa. Jo ensimmäisten kilometrien jälkeen moni pyytää apua: "Sauva katki, löytyykö keneltäkään uusia?"
"Täältä ei löydy, kysy vähän etempää", katsomokuoro vastaa. Sieltähän ne sauvat löytyvät. Matka voi vahingoista huolimatta jatkua, eriparisauvoilla.
Honkavuoren hiihtokeskuksessa tankataan loppumatkaa varten. Kilpasarjalaiset ovat jo läikyttäneet omat urheilujuomansa hankeen, kun retkisarja saapuu paikalle. Näiden hiihtäjien ilmeestä näkee, että vaikka on pitkäperjantai, kärsimyksestä ei ole tietoa.
"Hyvin kulkee. Keli on mainio ja suksi huippu", kuopiolainen Sami Heiskanen tokaisee 18 kilometrin hiihdon jälkeen. Pelkkään keliin ja sukseen hän ei uskalla luottaa, vaan mieheenkin pitää saada energiaa. Sitä antavat urheilujuoma ja kourallinen rusinoita.
Honkavuoressa Juomapulloa kantaa myös olympiavoittaja Helena Takalo, jonka mukaan tapahtuma on nimetty. "Tyttökin lähti hiihtämään, niin jouduin huoltojoukkoihin", Takalo hymyilee.
Huolto pelaa näin kokeneelta hiihtoihmiseltä moitteetta, ja se tuo tulosta: Katja Takalo ehättää naisten sarjan kuudenneksi, ja velipoika Tuomas nappaa saman sijoituksen miesten sarjassa.
Valomerkkiä ei näissä tansseissa anneta, eikä se auringon kimaltelulta erottuisikaan. Nautiskelijat viipyvät vielä pitkään hätäisimpien tultua maaliin. Lopussa seisoo kiitos: hyvä mieli, lämmin lihakeitto, mitali ja sauna.
Jottei ilmasta puuttuisi suuren urheilujuhlan tuntua, voittajatkin selvitetään. Naisten sarjassa IK Falkenin Johanna Skog ei jaksa odotella muita, vaan sivakoi ylhäisessä yksinäisyydessä maaliin.
Miesten sarjassa on tiukempaa. Retkisarjalaiset saavat väistyä kahdeksan karpaasin loppukirin alta, jossa vahvin on Joensuun Katajan Tuukka Miettinen.
Perässä tulee kaksi retkisarjalaista - yhtä suuria voittajia hekin.