Tanssin aluekeskusten hakuaika julkistetaan toukokuun aikana. Pohjois-Suomesta löytynee useitakin halukkaita akselilta Pyhäjärvi-Oulu-Kajaani-Rovaniemi.
Opetusministeriö on jo tämän vuoden puolella luomassa tanssille vastaavan kaltaista verkostoa kuin vuoden 2003 alusta aloittanut lastenkulttuurikeskusten Taikalamppu-verkosto. Oulu on Taikalampussa mukana yhtenä kuudesta keskuksesta.
Entäs Oulun mahdollisuudet tanssin aluekeskuksena?
Mahdollisuus
tehdä työtään
Oulussa vaikuttaa JoJo - Oulun Tanssin Keskus, joka hyväksyttiin teatterilain piiriin 1999.
"Me toimimme jo aluekeskuksena, joskin tynkänä, koska rahaa on niin vähän. Se ei riitä siihen, että voisimme viedä esityksiä muualle ja tarjota niitä kunnille sellaiseen hintaan, että ne pystyvät niitä ottamaan vastaan. Lisärahoitus laittaisi homman kukkaansa", kiteyttää JoJon tuottaja ja tiedottaja Helena Jäykkä.
Nykyisessä tilanteessa JoJo on ammattitanssijoiden työllistäjä, toteaa JoJon taiteellinen johtaja Maria Littow. "Siihenhän myös uusi aluekeskushanke tähtää, että ammattilaisilla olisi mahdollisuus tehdä työtään. Meillä on pohja jo olemassa, jota voisi vaan vahvistaa ja kehittää eteenpäin. Ei tarvitsisi ainakaan luoda kuvioita ihan alusta asti."
Ammattitoimijoita yhteistyökumppaneiksi
Littow muistuttaa, että JoJo tekee jo nyt yhteistyötä esimerkiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja pienempien tanssiteattereiden kanssa sekä laajemmalla sektorilla Kajaani-Pyhäjärvi.
JoJolla on nyt aikomuksena kartoittaa nopeasti Oulun ja Lapin läänin muiden tanssin ammattitoimijoiden halukkuutta lähteä JoJon hakemuksen taakse - jos he eivät ole laittamassa omaa hakemustaan sisään.
"Kartoitamme eri toimijoiden halukkuutta ja vahvuuksia. Yritämme saada aikaan mahdollisimman laajapohjaisen hakemuksen", toteaa Jäykkä.
JoJon tiedottaja on jo esitellyt JoJon tilannetta ja aluekeskus-hanketta kulttuurijohtaja Risto Vuorialle, Oulun kulttuurilautakunnalle ja Oulun läänin taidetoimikunnan pääsihteerille Ulla Lassilalle.
Seuraavaksi yhteistyökeskusteluja käydään Oulun seudun ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksikön johtajan Airi Hirvosen, tanssilinjan johtajan Heli Kuulan ja koulutussuunnittelija Hanna Karppisen kanssa.
Yhteistyön mahdollisuutta ja halukkuutta tullaan kysymään myös Lapin kansantanssiyhtyeeltä Rimpparemmiltä, Kajaanin Routa-ryhmältä, lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilijalta Kirsi Saastamoiselta ja Pyhäjärven Tanssi ry:ltä. Asialla on kiire, sillä hakuaikaa lienee vain heinäkuun loppuun.
JoJon vahvuus monilajisuus
Tanssin aluekeskustyöryhmä jakoi maassa vireillä olevat tanssin aluekeskushankkeet kolmeen ryhmään.
Ensimmäisen muodostavat jo aluekeskusidealla toimivat hankkeet, jotka ovat rakentuneet valtionosuutta saavien niin sanottujen tuotantoteattereiden ympärille. Toisessa ryhmässä ovat vahvat, rakenteensa vakiinnuttaneet valtionosuusteatterit, valtakunnalliset kulttuuritapahtumat ja oppilaitokset. Kolmannen ryhmän muodostavat aluekeskushankkeet, joiden kehittyminen on alkanut, mutta joiden alueella ei toistaiseksi ole vahvoja toimijoita.
Helena Jäykkä pitää Jojon vahvuutena sitä, että se on tuotantokeskus eikä kiinteä tanssiteatteri tai -ryhmä.
"Kun meillä ei ole omaa ryhmää, jolle me yksinomaan tuottaisimme, vaan teemme laaja-alaisesti yhteistuotantoja, kauttamme hyvä levittäytyy laajemmalle ja työllistää eniten ihmisiä. Tuotantotoiminnan, koulutusyhteistyön ja esitysvierailujen kautta raha hyödyttää mahdollisimman montaa tekijää tällä alueella."
Toinen Jojon vahvuus Jäykän mielestä on monilajisuus. JoJo ei ole vain nykytanssin tuotantokeskus, vaan valikoimassa ovat myös kansantanssi, flamenco, kilpa- ja seuratanssi sekä break ja hiphop.
Valtio odottaa kunnilta fifty-fifty -panosta
Jos aluekeskuksia perustetaan viisi, kunkin opetusministeriöltä saama pesämuna on 20 000 euroa, jos raha jaetaan niille tasaisesti.
Ministeriö olettaa mukaan lähteviltä kunnilta sitoutumista hankkeeseen eli vastaavasti yhtä suurta omaa taloudellista panosta fifty-fifty -periaatteella. Eli että JoJo tai joku muu oululainen toimija voisi hakea tanssin aluekeskukseksi, Oulun kaupungin täytyy sitoutua hankkeeseen aluksi 20 000 eurolla.
Jos keskuksia vielä jatkossakin on viisi, silloin rahaa tulisi kullekin keskukselle valtiolta vuosittain 100 000 euroa tasajaon perusteella. Samalla kasvaa kaupungin vastineen loppusumma.
"Jos yhteistyöhön lähtee muita toimijoita, silloin myös näiden edustamilta kunnilta pitäisi löytyä vastinerahaa. Jos JoJo tekee hakemuksen, se ei riitä, että me jojolaiset itse tahdotaan sitä, sillä täytyy olla myös alueen kulttuuritoimen ja muiden alalla toimivien taustaorganisaatioiden tuki."
JoJo päivittää parhaillaan omaa strategiaansa ja miettii toiminnan painopisteitä. Pyrkimys on kehittää tuotantotoiminnan rakenteita niin, että keskus kykenisi vastedes tuottamaan entistä enemmän esityksiä ja vierailuja.
Vähintään kolme tarvitaan verkostoon
Opetusministeriön asettama Tanssin aluekeskustyöryhmä rajasi perustettavien aluekeskusten määrän 3-5:teen.
Näin rajatessaan he eivät Suomen tanssitaiteilijain liiton silloisen puheenjohtajan Marinella Vartiaisen mukaan ajatelleet niinkään keskusten valtakunnallista kattavuutta kuin sitä, kuinka monelle toimijalle rahat järkevästi riittävät.
"Työryhmässä oli sillä tavalla hyvä tilanne, että jos joku keskusten alueellista jakaumaa päässään kaavailikin, niin siitä ei siellä puhuttu ollenkaan. Se ei ollut meidän tehtävämme. Meidän tehtävämme oli luoda ne raamit, millainen olisi aluekeskus. Muistiossa me emme ota kantaa, ketä ne olisivat ja missä", korostaa Vartiainen.
"Mutta kolme pitää olla vähintään, että syntyy jonkunlainen alkeellinen verkosto, jossa on vaihtoa. Maksimi viiteen sen takia, että muuten raha on niin pieni, ettei sillä tee mitään."
Marinella Vartiainen näkisi mieluusti, että ihmiset yhdistäisivät alueellisesti voimiaan.
"Olisi hyvä, kun aluekeskus yhdistettäisiin vähän isommista voimista."
Tässä hän on samoilla linjoilla JoJon kanssa, joka on pyrkimässä tanssin aluekeskukseksi ja hakee aktiivisesti yhteistyötahoja ja
-kumppaneita.