Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Vanhat kuvat: Lu­mi­lau­tai­lun suosio nousi 2000-lu­vul­la ja nuoriso väsäsi omia hyp­py­rei­tä

Luitko jo tämän: Kym­me­nen ou­lu­lais­opet­ta­jat ker­to­vat, että van­hem­mil­ta tulee rajuja ja asiat­to­mia vies­te­jä

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Tans­kas­sa työtön joutuu jopa sii­voa­maan puis­to­ja - "Minä kut­sui­sin sitä ran­gais­tuk­sek­si"

Marianne Stahl on osallistunut aktivointiin kuuluviin yleishyödyllisiin töihin, joita piti nöyryyttävinä.

Tutkimuspäällikkö Mikkel Mailand Kööpenhaminan yliopistosta näkee, että muiden maiden kiinnostus Tanskan mallista oli kovimmillaan jo toistakymmentävuotta sitten. Työvoimatoimistot ovat Tanskassa kunnallisia. Marianne Stahl käy mielellään työvoimatoimistossa, jonka virkailijat ovat ystävällisiä ja auttavaisia.
Tutkimuspäällikkö Mikkel Mailand Kööpenhaminan yliopistosta näkee, että muiden maiden kiinnostus Tanskan mallista oli kovimmillaan jo toistakymmentävuotta sitten.
Tutkimuspäällikkö Mikkel Mailand Kööpenhaminan yliopistosta näkee, että muiden maiden kiinnostus Tanskan mallista oli kovimmillaan jo toistakymmentävuotta sitten.

Marianne Stahl on osallistunut aktivointiin kuuluviin yleishyödyllisiin töihin, joita piti nöyryyttävinä.

Tanskassa työttömän on oltava todella aktiivinen, jos mielii saada työttömyyskorvauksen. Työnhakija voidaan ohjata jopa siivoamaan yleistä puistoa, jos muuta työtä ei tahdo löytyä ja työttömyys on kestänyt jo jonkin aikaa.

Kööpenhaminalainen työnhakija Marianne Stahl on osallistunut yleishyödyllisiin töihin, joita kutsutaan nimellä nyttejob. Stahlin tehtävänä oli siivota yleistä puistoa kolmentoista viikon ajan. Hän piti tehtävää nöyryyttävänä.

- Minä kutsuisin sitä rangaistukseksi, pari vuotta työttömänä ollut Stahl sanoo.

Työvoimatoimiston tapaamisissa Stahl käy mielellään, koska virkailijat ovat ystävällisiä ja auttavaisia. Hän toivoo työllistyvänsä lisäkoulutuksen kautta, jotta ei enää joutuisi yhteisöpalvelukseen työttömyyskorvauksen menettämisen uhalla.

Tanskassa työttömyyskorvauksia on kahta tyyppiä: ansiosidonnainen ja toimeentulotuki. Jälkimmäistä maksetaan työnhakijoille, jotka eivät ole työttömyyskassan jäseniä. Molemmille on yhteistä se, että työttömän täytyy hakea viikoittain kahta työtä, käydä haastatteluissa ja osallistua aktivointitoimiin.

Suomi otti oppia Tanskasta ottaessaan käyttöön työttömyysturvan aktivointimallin vuoden alussa. Tanskan työttömyysturvajärjestelmä on kuitenkin laaja kokonaisuus, jossa on kyse paljon muustakin kuin aktivoinnista ja korvausleikkurista.

Joustoturvaksi kutsuttu Tanskan malli herätti paljon kiinnostusta Euroopassa erityisesti toistakymmentä vuotta sitten. Tanska sai 1990-luvun laman jälkeen käännettyä työttömyyden laskuun joustoturvamallilla. Järjestelmä sai nykyisen muotonsa 1990-luvulla.

Tutkimuspäällikkö Mikkel Mailand Kööpenhaminan yliopiston työvoimasuhteiden tutkimuskeskuksesta kertoo, että Tanskan mallia on käyty ihmettelemässä eri puolilta Eurooppaa. Suurinta kiinnostus oli jo hieman ennen vuoden 2008 talouskriisiä.

- Piikki oli 10-12 vuotta sitten, mutta nyt kiinnostus on vähentynyt. Enää aihe ei ole ehkä enää niin kuuma, Mailand arvioi.

Maland toteaa, että muut maat ovat poimineet Tanskan mallista lähinnä niitä paloja, jotka parhaiten sopivat omaan järjestelmään.

Tanskan joustoturvan juuret ovat jo sadan vuoden päässä. Silloin sai alkunsa malli, jossa yhdistyvät sosiaaliturva ja työmarkkinoiden joustavuus.

Viime aikoina Tanskan hallitus on vienyt läpi lukuisia uudistuksia, mitä tulee työttömyysturvaan.

- On tehty reformeja, joiden on sanottu repivän mallia rikki. Nykyään on esimerkiksi vaikeampaa päästä enää takaisin tuen piiriin, jos on kertaalleen pudonnut pois. Työttömyyskorvauksen enimmäismäärääkin on lyhennetty, Mailand sanoo.