Tanskan keskusteluilmapiirissä on tapahtunut muutamassa vuodessa raju muutos. Ennen epäluulot ulkomaalaisia kohtaan verhottiin sananselityksiin, tyyliin "tämä ei johdu siitä että olisin rasisti, mutta ...". Nyt saatetaan sanoa suoraan, että "en pidä muslimeista, koska heillä on eri uskonto, he ovat varkaita tai he eivät halua sopeutua".
Näin kuvaa tanskalaista asennemurrosta televisiotoimittaja Adam Holm. Hän vetää valtiollisessa tv-kanavassa kulttuurisiin ja poliittisiin aiheisiin keskittyvää keskusteluohjelmaa nimeltä "Deadline". Holm on erityisesti perehtynyt islamilaiseen kulttuuriin ja Lähi-idän maihin.
Muistoja 1930-luvun
Saksasta
Kielenkäyttö on kovaa paikasta riippumatta. Tanskan parlamentin puhujakorokkeelta muslimeja nimitellään pahimmillaan syöpäläisiksi ja rotiksi.
Holm arvelee, ettei minkään länsieurooppalaisen maan parlamentissa kuule niin suoraa puhetta kuin Tanskan folketingissä.
Holm sanoo, ett rajuimpia puheita kuunnellessa voisi kuvitella, että kyse on 1930-luvun Saksasta ja juutalaisista. Hänellä itsellään on osittain juutalaiset sukujuuret.
Tanskassa mielipiteen vapaus on viety niin pitkälle, että saksalaiset uusnatsiryhmät tulevat Tanskaan painattamaan lehdyköitään ja pitämään kokouksiaan. Saksassa jo "Sieg Heil"-tervehdyksen julkisesta esittämisestä saa kolme kuukautta vankeutta, Holm vertaa.
Ruotsissa ihaillaan
Tanskan "vapautta"
Holmin mukaan Tanskan mielipideilmasto alkoi muuttua kymmenisen vuotta sitten, kun Tanskan puoluekartalle ilmestyi uusi puolue, Tanskan kansanpuolue. Se on Mogens Glistrupin populistisen Edistyspuolueen työn jatkaja, oikean äärilaidan puolue, jotka ammentaa kannatuksensa epäluuloista ulkomaalaisia kohtaan.
Pia Kjærsgaardin johtama puolue on pikku hiljaa noussut keskisuureksi puolueeksi, jonka merkitys on kuitenkin kasvanut selvästi kokoaan suuremmaksi. Anders Fogh Rasmussenin keskustaoikeistolainen hallitus on vähemmistöhallitus, joka joutuu turvautumaan Tanskan kansanpuolueen parlamenttitukeen. Kjærsgaardin puolue sanelee keskustelun raamit varsinkin ulkomaalaispolitiikassa. Tanskan siirtolaispolitiikkaa onkin kiristetty tuntuvasti Fogh Rasmussenin hallituskaudella.
"Se miten siirtolaisuutta ja integraatiota on Tanskassa käsitelty, on aiheuttanut sellaisen ilmapiirin tähän maahan, että sosiaalidemokraattiselle pääministerillekin olisi ollut vaikea pyytää anteeksi Jyllands-Postenin piirustuksia", Holm arvelee.
Adam Holm oli vielä jokin aika sitten Politiken-lehden mielipidesivujen päällikkö. Hän kertoo, että he saivat paljon yleisönosastokirjoituksia Ruotsista, joissa sanottiin, että olisipa mukava asua Tanskassa, jossa saa sanoa mitä ajattelee muslimeista. Ruotsissa se ei ole mahdollista.
Mutta tuli mielipidekirjoituksia muslimeiltakin. Niiden mukaan Tanska on muuttunut vanhan Etelä-Afrikan kaltaiseksi apartheid-maaksi, Holm muistelee.
Nuoret muslimit
turhautuneita
Tanskassa on laskijasta riippuen 180 000-200 000 muslimia. Tästä joukosta löytyy lähtijöitä joka junaan. On shiamuslimeja, sunneja, on imaameja jotka puhuvat vain arabiaa tai vain tanskaa, on mustia ja lähestulkoon pohjoismaisen vaaleita, on suuri enemmistö maltillisia ja pieni mutta ärhäkkä joukko radikaaleja.
Toisaalta Holm sanoo valistuneiden tanskalaisten tienneen jo pitkään, että varsinkin nuoret muslimit ovat olleet turhautuneita.
"Heitä kutsutaan sanalla ´he´ erona ´meihin´. Silti moni heistä on syntynyt Tanskassa ja puhuu vain tanskaa. Heillä on vain vähän erilainen ihonväri, eri uskonto ja erilainen perhetausta, mutta he tuntevat itsensä tanskalaisiksi. Monet heistä puhkesivat itkuun, kun näkivät Dannebrogin (Tanskan lipun) palavan", Holm selvittää.
Adam Holmilla on useita maltillisia muslimiystäviä. Nämä ovat kertoneet Holmille olevansa huolissaan, että radikaalit muslimiryhmät lisäävät kannatustaan.
Eräs järjestö vaati pari vuotta sitten julisteissaan "tappamaan kaikki juutalaiset". Osama bin Laden on Tanskan äärimuslimeille suuri sankari.