Selvitysmies Antti Tanskanen esittää reipasta lisäelvytystä. Hallituksen pitäisi hänen mielestään varata yli kymmenen miljardia euroa lisää rahaa, jotta yritystoiminta ja pankkien luotonanto elpyisivät. Ministeri Tanskanen myönsi itsekin, että paketti on mittava, mutta hänestä valtion ei pidä nyt jäädä hissuttelemaan.
"En keksi mitään olennaista haittaa, jos valtio niin sanotusti ylivarautuu. Tehdään reilut mitoitukset, jos niitä ei kaikkia tarvita, ei siitä ole olennaista haittaa. Jos käy onnellisesti, niin valtio enemmänkin tienaa kuin mitä sille syntyy menoja", Tanskanen sanoi esitellessään ehdotustaan torstaina.
Tanskanen ehdottaa, että valtion pitäisi elvyttää yrityslainamarkkinoita aina viiteen miljardiin asti. Valtion rahoitusyhtiön Finnveran kotimaista rahoitusta hän kasvattaisi miljardilla eurolla, ja viennin rahoitukseen hän toisi viisi miljardia lisää, nykyistä löyhemmin ehdoin.
Suomessa tarvitaan ministeri Tanskasen mukaan lisää toimia, jotta hyväkuntoiset pankit pystyisivät kasvattamaan luotonantoaan voimakkaasti. Nyt suuryritysten lainamarkkinat ulkomailla ovat kuivuneet kokoon, suuryritykset hakevat sen vuoksi lainansa kotimaisilta pankeilta, ja tämän seurauksena pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemansa pankkilainat.
Rahoitustukea voitaisiin ehdotuksen mukaan antaa valtion pääomasijoituksena pankkeihin. Suomessa on jo ennestään vireillä neljän miljardin rahoitus, joista on sovittu yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Tanskasen mielestä tämä on riittävä taso.
Tanskanen teki selvitystyönsä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) pyynnöstä. Tanskanen painotti esittelypuheenvuorossaan, että kyse ei ole valtion menojen suorasta kasvattamisesta, vaan varautumisesta.
"On tärkeätä, että kansalaiset ymmärtävät mistä tässä on kysymys. Miljardit vilisevät ja on suuri vahinko jos kansalaiset ymmärtävät asian väärin. Valtion menojen lisäämisestä ei ole kysymys", Tanskanen korosti.
Kiviniemi myötämielinen
Toimeksiantaja Pekkarinen sanoi ymmärtävänsä Tanskasen perusteluita, vaikka pitikin ehdotuksia melkoisen runsaina. Samalla hän huomautti, että osa päätöksistä kuuluu valtiovarainministeriön tontille. Työ- ja elinkeinoministeriön omat ehdotukset Tanskasen paperin pohjalta on tarkoitus valmistella tiistaiksi.
Valtiovarainministeriön näkemyksiä kuultiin kyllä jo valmisteluvaiheessa. Tanskanen kertoi keskustelleensa kahden ministeriön vaikuttajan kanssa, kun hän työsti raporttiaan.
"Olen keskustellut sekä (valtiosihteeri Raimo) Sailaksen että (alivaltiosihteeri Martti) Hetemäen kanssa. Meillä ei ollut vaikeuksia ymmärtää toisiamme. Se ei tarkoita, että he olisivat hyväksyneet nämä ehdotukset, mutta ne eivät sisällä mitään, josta etukäteen tietäisin, että eivät tule hyväksymään", Tanskanen totesi.
Alue- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.), jonka vastuulle pankkiasiat kuuluvat, sanoikin STT:lle, että valtiovarainministeriö on periaatteessa samoilla linjoilla. Yksityiskohtia tarkastellaan myöhemmin, mutta lähtökohta on perusmyönteinen, Kiviniemi sanoi.
"Parempi olla vähän etu- kuin takakenossa, mutta samalla pitää korostaa vastuullista valtion taloudenpitoa, kun ei tiedetä, kuinka pitkäksi tämä miinuskasvun aika tulee", Kiviniemi sanoi.