Tanskan noudattama malli työttömyyden vähentämiseksi on nousemassa maan kuuluisimmaksi vientituotteeksi. Delegaatiot eri puolilta maailmaa vierailevat tutustumassa 1990-luvun alussa luotuun järjestelmään, jonka avulla Tanskan työttömyys puolittui nopeasti nykyiseen 4,4 prosenttiin.
Myös EU pyrkii nyt mahdollisimman laajasti soveltamaan ns. flexicurity-mallin periaatteita. Malli perustuu siihen, että työntekijöiden liikkuvuus työstä toiseen on poikkeuksellisen suuri. Se mahdollistaa yritystoiminnan nopean siirtymisen kasvualoille.
Työpaikkoja lakkautetaan vuosittain 250 000 ja kolmasosa työvoimasta vaihtaa työpaikkaa. Tanskassa on helppo sekä palkata että irtisanoa työntekijöitä. Irtisanomisajat ovat lyhyet. Teollisuudessa kenkää voi tulla alle kahdessa kuukaudessa.
Nuorisolle tarjotaan enemmän keppiä kuin porkkanaa. Työttömyyspäivärahaa on alennettu ja koulutukseen menoa edellytetään yhdeksän kuukauden työttömyyden jälkeen.
Työn ja pääoman kesken löytyi tasapaino
Vaikka järjestelmä kuulostaa palkansaajan kannalta tylyltä, sillä on takanaan poliittisesti hyvin laaja tuki. Jopa ay-liike on vankasti järjestelmän takana. SAK:ta vastaavan LO:n pääekonomi Jan Kaeraa Rasmussen sanoo sen tulevan halvaksi korkeasta verotuksesta huolimatta.
-- Rahat saadaan takaisin moneen kertaan, kun ne ovat aktiivisessa käytössä työllisyyden parantamiseksi. Myös sosiaaliturva on korkealla tasolla. Talous- ja elinkeinoministeri Bendt Bendtsenin mukaan laaja poliittinen yksimielisyys johtuu onnistuneesta tasapainosta yritysten ja työntekijöiden tarpeiden kesken.
-- Perusajatus on, että yritysten vaatima joustavuus on yhdistetty työntekijöiden aseman turvallisuuteen. Vaikka työpaikka mene alta, uusi tulee nopeasti.
Malli ei sovellu kaikkiin oloihin
Espoon Hanasaaressa keskiviikkona vieraillut Bendtsen muistutti, että vaikka työttömyyskorvauksen maksimi on 1 800 euroa kuussa, korvaukset voivat olla jopa 90 prosenttia palkasta.
-- Työn nopea kierto antaa työntekijöille tilaa henkilökohtaisiin ratkaisuihin, esimerkiksi lomailuun. Konservatiivipuoluetta edustava varapääministeri ei kuitenkaan tyrkytä mallia sellaisenaan muiden kopioitavaksi, koska kullakin maalla on omat järjestelmänsä ja erilaiset olosuhteet.
Teollisuuden etujärjestö Dansk Industrin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Erik Kjaegaardin mukaan elinkeinoelämä hyötyy joustavuudesta ja siitä, että myös työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi.
Korkea verotus voi vähentää työhaluja, mutta nyt suurin ongelma on selvästi työvoimapula.