Kuka on herra Herran huoneessa?
Tämä kysymys oli monien tanskalaisten mielissä sen jälkeen, kun nelisenkymmentä poliisia teki kolmisen viikkoa sitten rynnäkön Brorsonin kirkkoon Kööpenhaminassa.
Kirkko oli kolmen kuukauden ajan toiminut turvapaikkana joukolle irakilaisia pakolaisia, jotka eivät halua tulla palautetuiksi takaisin Irakiin.
Kuluvan vuoden toukokuun alussa Tanska teki Irakin kanssa sopimuksen sellaisten Irakin kansalaisten pakkopalauttamisesta, joiden turvapaikkahakemus on hylätty, mutta jotka eivät halua palata Irakiin vapaaehtoisesti.
"Otamme vastaan ihmisiä, joita vainotaan yksilöinä, mutta jos joku tulee Tanskaan hakemaan turvapaikkaa ilman että hänellä olisi oikeutta siihen, on selvää, että hänet voidaan lähettää takaisin", sanoi Tanskan tuore pääministeri Lars Løkke Rasmussen sopimuksesta, joka koski 282 irakilaista.
Irakilaispakolaisiin liittyvä kysymys ei kuitenkaan ole ollut näin mutkaton. Monet Tanskan irakilaisista ovat asuneet maassa kymmenen vuotta ja osa heidän lapsistaan on syntynyt siellä. Paluu väkivallan ja itsemurhaiskujen kurimuksessa kamppailevaan kotimaahan ei houkuta.
Toukokuun puolivälissä kolmisenkymmentä karkotettavaksi määrättyä irakilaista turvapaikanhakijaa pyrki turvaan Kööpenhaminan Vor Frue Kirke -tuomiokirkkoon, mutta tilanpuutteen takia he siirtyivät 17. toukokuuta Nørrebon kaupunginosassa sijaitsevaan Brorsonin kirkkoon.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvosteli kesäkuussa Tanskan ja Irakin sopimusta karkotuspäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisesta ja huomautti näiden irakilaisten olevan YK:n päätöslauselmien mukaisia pakolaisia.
Irakin ulkoministeriö puolestaan ilmoitti 12. kesäkuuta, ettei väkisin palautettavia karkotettavaksi määrättyjä turvapaikanhakijoita päästettäisi maahan, mutta Tanskan integraatioministeri Birthe Rønn Hornbeck piti kiinni maiden välisestä sopimuksesta. Elokuun alussa hän arvosteli poliisia tehottomasta toiminnasta karkotusmenettelyn yhteydessä.
Elokuun 13. päivän vastaisena yönä poliisi tunkeutui Brorsonin kirkkoon ja pidätti siellä olleet irakilaiset. Kirkon ulkopuolella tapahtui poliisi otti yhteen noin sadan mielenosoittajan välillä, jotka yrittivät pysäyttää irakilaisia pois kyydinneitä busseja.
"Tämä on häpeän päivä Tanskalle. Kirkko ei ole enää pyhä paikka", totesi Brorsonin kirkon pappi Per Ramsdal. Sittemmin mediassa on väitelty siitä, oliko poliisin toiminta oikeutettua vai epäinhimillistä. Muun muassa Amnesty International vastustaa karkotuksia ja on muistuttanut, ettei Irakin viranomaisilla ole riittävää kykyä suojella väestöä maassa tapahtuvilta väkivallanteoilta.
Tanskan pakolaisneuvosto puolestaan ei pidä asiaa ongelmallisena ja perustelee näkemystään sillä, että jo 2 000 irakilaista on palannut kotimaahansa vapaaehtoisesti.
Demariopposition sisällä asiasta ollaan erimielisiä. Entinen pääministeri Poul Nyrup Rasmussen pitää viranomaisten toimintaa kyynisenä, kun taas puolueen johtaja Helle Thorning-Schmidt tukee sitä.
Tilastojen mukaan 60 prosenttia tanskalaisista on sitä mieltä, että pakolaisten palauttaminen kotimaahan on oikeutettua, mutta monien on vaikea hyväksyä päätökseen liittyvää inhimillisyyden puutetta.