Istuttuaan tukevasti satulassa viisi vuotta Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen on hallituksineen joutunut syksyn aikana kokemaan suuren joukon vastoinkäymisiä, jotka ovat nyt saaneet hänet asettumaan puolustuskannalle.
Tanskassa toimiville ulkomaisen lehdistön edustajille järjestetyillä päivällisillä kunniavieraana ollut Fogh Rasmussen vakuutti kuitenkin, etteivät nämä ongelmat suinkaan aiheuttaneet hänelle unettomia öitä ja lisäsi lopuksi, että tanskalaisethan ovat brittiläisen tutkimuksen mukaan yksi maailman onnellisimmista kansoista.
Voidaan ehkä olla monta mieltä siitä, ovatko tanskalaiset todellakin niin onnellisia. Vaikka tanskalaisilla on tänä päivänä käytettävissään enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, maan yhteiskunta ei toimi läheskään täydellisesti. Kodittomien määrä on kasvanut huomattavasti ja sairaalajonot pitenevät pitenemistään. Vanhushuolto ja lastenhoito kärsivät pahasti henkilöstöpulasta, mikä johtuu siitä, että monet Tanskan kunnista ovat ryhtyneet tiukkoihin säästötoimiin. Junaliikenne on myöhästellyt lähes päivittäin ratakiskojen ikääntymisen ja rappeutumisen takia.
Kun lastenhoitoalalle ennustettiin tulevaksi vuodeksi vielä uusia leikkauksia, vanhemmat ja pedagogit yhdistivät voimansa ja järjestivät suuren vastalausemielenosoituksen Christiansborgin edessä valtiopäivien avajaispäivänä 3. lokakuuta. Hallitus kuitenkin kiistää, että kysymys olisi leikkauksista ja sälyttää syyn kuntien harteille, ja kun pääministeri joutuu moitteiden kohteeksi, hänen vakiovastauksensa on: "Teillä on väärä osoite."
Marraskuussa lukioiden oppilaat, opettajat ja rehtorit protestoivat kaikkialla maassa uusia leikkauksia vastaan, jotka saattavat johtaa opetuksen arvostuksen alenemiseen ja luokkakokojen kasvamiseen.
Lukioilla on jo ennestään rasitteenaan se, että niiden on sopeuduttava lukiojärjestelmän uudistamiseen ja uuteen arvosana-asteikkoon, minkä lisäksi ne siirtyvät vuodenvaihteen kuntauudistuksen yhteydessä virastohallinnon piiristä itsenäisiksi laitoksiksi. Julkisen sektorin reagointikin voidaan nähdä seurauksena vuosia jatkuneista leikkauksista.
Joulukuun alussa sai ensi-iltansa Christoffer Guldbransenin ohjaama dokumenttielokuva "Salainen sota". Elokuva kertoo tanskalaisten erikoisjoukkojen toiminnasta Afganistanissa vuonna 2002 ja se tutkii Tanskan osallistumisen takana olevia poliittisia motiiveja ja oikeudellisia perusteita.
Elokuvan kritiikin painopiste on osaksi siinä, että tanskalaiset sotilaat luovuttivat vankeja amerikkalaisten haltuun ja että nämä vangit joutuivat sitten kidutuksen kohteeksi. Muuan Kööpenhaminan yliopistossa tohtoriksi väittelevä tutkija on sitä mieltä, että pääministeri Fogh Rasmussenia ja puolustusministeri Søren Gadea vastaan pitäisi nostaa syyte maan kansankäräjien harhaanjohtamisesta, kun he vuonna 2004 ilmoittivat, että Tanska ei ole ottanut Afganistanissa sotavankeja.
Hieman myöhemmin oli elintarvikeministeri Lars Barfoedin vuoro, kun Valtion tarkastuslaitos arvosteli häntä ankarasti puutteellisesta elintarvikevalvonnasta, ja hän joutui jättämään paikkansa.
Muiden koettelemusten lisäksi pääministerin liberaalipuoluetta ovat horjuttaneet sisäiset kiistat, ja toisella hallituspuolueella eli konservatiiveilla on viime aikoina ollut paljon erimielisyyksiä hallituksen tukipuolueena toimivan Tanskan kansanpuolueen kanssa. Nämä monet asiat muodostavat haasteen pääministerin sopimuspolitiikalle ja keskeinen kysymys onkin, pystyykö hallitus lunastamaan vaalilupauksensa.
