Talousneuvoston vetäjä, alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä vakuuttaa, että Esko Ahon (kesk.) pääministerikaudella 1990-luvun alussa rakennettu työreformiesitys pysyy Atlantin syvänteessä.
"Suomen työmarkkinoilla pitää käsitellä yhtä aikaa joustavuutta ja turvaa. Työreformissa ei tainnut olla kovin paljon sitä turvaa", painotti Vihriälä maanantaina globalisaatioraportin jälkimmäisen osan julkistamisen yhteydessä.
Vihriälän mukaan on lähinnä makuasia, mitä yhtäläisyyksiä vanhasta työreformista ja uudesta globalisaatioraportista löytyy. "Joustavat työmarkkinat alueellisesti, ammatillisesti ja eri osaamisalueiden välillä ovat kuitenkin nykypäivää."
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) on julkisuudessa ehtinyt jo osittain kyseenalaistaa tuoreimman globalisaatioraportin suositukset.
Vihriälä painottaa, että Tanskan työmarkkinoilla irtisanomiset voi tehdä paljon joustavammin kuin Suomessa. Tanskassa työttömyysturva on kuitenkin huomattavasti parempi kuin Suomessa. Samanaikaisesti työvoimaviranomaiset tarjoavat työttömiksi joutuneille hyvin monipuolisia työllistymispalveluita.
"Voisimmeko me Suomessakin siirtyä jonkin verran Tanskan mallin suuntaan", pohtii Vihriälä.
Suomi selvinnyt
haasteista hyvin
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), joka vastaanotti talousneuvoston raportin, arvioi, että Suomi on pystynyt hyödyntämään hyvin globaalien markkinoiden mahdollisuuksia. Vanhasen mukaan globalisaation hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat.
Vihriälä muistuttaa, että vuodesta 2004 alkaen Suomen bruttokansantuote ja työllisyys ovat kehittyneet hyvin. "Olemme pärjänneet suorastaan erinomaisesti."
"Pelot siitä, että globalisaatio veisi työpaikat Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin, eivät ole toteutuneet. Työpaikkoja on lähtenyt Suomesta ulkomaille 1 500-3 500 vuodessa. Työpaikkojen menetys on korvautunut monin verroin talouskasvun luomilla uusilla työpaikoilla."
Vanhasen mielestä Suomen koulutusjärjestelmän kehittäminen on kaikkein olennaisin asia globaalissa taloudessa. "Huippuosaamista tuottavalle koulutus- ja tutkimuspolitiikalle ei ole olemassa vaihtoehtoa. Keskeistä on, että koulutuksemme on kaikilla tasoilla laadukasta ja sisällöltään työelämän tarpeita vastaavaa."
Globalisaatioraportissa pohditaan asuntolainojen verovähennysoikeuden laajennusta. Se on harvoja asioita, joita Vanhanen ei allekirjoita. Hän suosittaa tilalle hyvää tonttipolitiikkaa. Eläkeuudistus on toinen asia, jonka Vanhanen jättäisi nykyiselleen.
Malleista innostutaan Suomessa
Suurimman ammatillisen keskusjärjestön SAK:n kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen muistuttaa, että Tanskan malli on kokonaisuus. Hän ihmettelee, miten suomalaista irtisanomissuojaa voitaisiin vielä heikentää. "Suomessa irtisanomissuoja on ehkä EU:n keskitasoa."
Akavan tutkimuspäällikkö Pekka Immeli muistuttaa, että Tanska käyttää suhteellisesti eniten rahaa Euroopassa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. "Työvoimaviranomainen liki räätälöi uutta työpaikkaa työttömäksi joutuneelle."
Immelin mukaan Suomessa aina innostutaan jostakin mallista. "Vähän aikaa sitten meillä oli Hollannin malli, jossa painotettiin osa-aikaisten työntekijöiden merkitystä. Sitä ennen meillä ihasteltiin Uuden Seelannin mallia, jossa ay-liike nitistettiin."