Tanska tarttuu entistä kovempiin toimiin "ghettojen" kitkemiseksi maasta. Hallitus esittää uutena toimena, että lasten vanhemmat pitää voida karkottaa maasta, jos he lähettävät lapsensa uudelleenkoulutettaviksi ulkomaille.
Ghetto-paketti sisältää kaikkiaan 22 toimenpidettä ja se kohdistuu maahanmuuttajavaltaisiin ja syrjäytyneisiin asuinalueihin.
Pääministeri Lars Lökke Rasmussen perusteli ehdotuksia sillä, että ei-länsimaista syntyperää olevien asukkaiden määrä Tanskassa on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut. Heidän osuutensa Tanskan väestöstä on noussut kahdeksaan prosenttiin.
Lökke Rasmussenin hallituksen ohjelma ei ole ensimmäinen kerta, kun Tanskassa yritetään puuttua vaikeuksissa olevien asuinalueiden ongelmiin. Nyt esitelty toimenpidelista on jo kuudes ghettopaketti sitten vuoden 1994.
- Tämä ei ole mikään uusi ongelma. Ghettosuunnitelmia on ollut ennenkin. Toimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita. Mutta nyt olemme korvanneet naiiviuden realismilla, pääministeri selitti esitellessään suunnitelmaa Kööpenhaminan Nörrebrossa, jota on kuvattu Tanskan vaarallisimmaksi paikaksi.
Lökke Rasmussenin mukaan suurin osa ei-länsimaisista maahanmuuttajista pärjää hyvin, mutta Tanska on ottanut maahan enemmän väkeä kuin mitä se kykenee integroimaan.
Sosiaalitukiin kova leikkuri
Ehdotetut toimet ovat kuitenkin selvästi aiempaa kovempia. Paketissa määritellään 16 aluetta kaikkein ongelmallisimpaan luokkaan. Kaikkiaan 57 aluetta luokitellaan jollain tavalla vaikeiksi.
Uuden ehdotuksen mukaan vaikeimpien alueiden lapsille tulee varhaiskasvatukseen osallistumispakko yhden vuoden iästä eteenpäin. Lapset voivat joutua tuplaamaan viimeisen vuotensa esikoulussa, jos he eivät selviydy kielitaitoa testaavasta loppukokeesta.
Vaikeille alueille muuttavien henkilöiden sosiaalitukia leikataan miltei puolelle ja kuntia kielletään osoittamasta tuensaajille asuntoja ongelma-alueilla. Jo aiemmin kerrottiin, että hallituksen suunnitelmasta määrätä ghetto-alueilla tehdyistä rikoksista kovemmat rangaistukset.
Pakettiin sisältyy myös porkkanoita. Kunnat voivat saada korotettuja määrärahoja, jos ne onnistuvat työllistämään ei-länsimaista alkuperää olevia asukkaitaan tai jos tämän ryhmän lasten kouluarvosanat nousevat.