Kun Sampo Pankki naitetaan pääsiäisenä lopullisesti osaksi Danske Bankia, monet sampolaiset varmaan toivovat täydestä sydämestään, että Tanska vaihtaisi mitä pikimmin kruununsa euroiksi. Vaihtokurssi on nimittäin niin hankala kuin 0,74.
Vielä suurempi pääsärky siitä tietysti aiheutuu tanskalaisille itselleen. Lähti juuttipoika tai -tyttö mihin ilmansuuntaan tahansa, pitää päänuppi muuntaa taskulaskimeksi.
Mahdollisuuksien rajoissa on, että Tanskan kruunu katoaa valuuttojen kartalta lähivuosina. Pari viikkoa sitten vaalivoiton napannut pääministeri Anders Fogh Rasmussen lupasi ensitöikseen järjestää kansanäänestyksen Tanskan saamista EU:n erivapauksista. Tanska ei ole mukana valuuttaliitossa, ei osallistu puolustus- eikä sisäasioiden yhteistyöhön.
Rasmussenin ilmoittama aikahaarukka on tosin pitkä - juuri alkanut vaalikausi - mutta suunta on aivan toinen kuin Ruotsissa, missä ei puhuta halaistua sanaa uudesta euroäänestyksestä.
Tanska on Ruotsin tavoin kertaalleen hylännyt euron kansanäänestyksessä. Mutta uusintaäänestyksistäkin Tanskalla on kokemusta: hylätty EU-sopimus on vähän muutettuna mennyt uudessa äänestyksessä läpi.
Euro ei herätä tämän päivän Tanskassa enää yhtä kiihkeitä tunteita kuin takavuosina. Monille tanskalaisille asialla on korkeintaan symbolista merkitystä. Tanskan historian merkkihenkilöiden kuvia on mukavampi katsella setelien poskessa kuin rumia eurooppalaisia siltoja. Ja kruunu soi suussa paremmin kuin euro.
Tanskan kruunu on sidottu euroon, joten Tanskan keskuspankilla on yhtä vähän rahapoliittista valtaa kuin Suomen keskuspankilla. Euroopan keskuspankki hoitelee oto-pohjalta myös Tanskan rahapolitiikan. Tämä tosiasia on monille tanskalaisille hämärän peitossa. Edellisessä eurokansanäänestyksessä vuonna 2000 muutamat yhteisvaluutan vastustajat sanoivat, että "ettemme halua liittyä heikkenevään euroon".
Eurolla on Tanskassa jo jonkin aikaa ollut enemmän kannattajia kuin vastustajia. Kansanäänestysten yleinen ongelma on kuitenkin se, että äänestäjät ilmaisevat mielipiteensä aivan muusta kuin äänestyksen aiheesta. Niillä on tapana muuntua hallituksen suosion mittauksiksi.
Tanskan edellisessä eurokansanäänestyksessä puhuttiin paljon eläkeiästä, millä ei tietenkään ole mitään tekemistä käytössä olevan valuutan kanssa. Seuraavan euroäänestyksen voi ratkaista vaikkapa jonkun yksittäisen ministerin avio-onni ja sen puute.
Eurokansanäänestyksen lopputuloksesta on parempi olla sanomatta mitään. Tästä huolimatta uskaltaa ennustaa, että Tanska astuu euroalueeseen ennemmin kuin Baltian maat. Viro, Latvia ja Liettua kuvittelivat EU:hun liittyessään, että kohta on kansalaisilla taskuissaan kovaa valuuttaa.
Toisin on käynyt. Euro etääntyy kaiken aikaa kauemmaksi balteista. Ne eivät täytä lähimainkaan valuuttaunionin hyväksymiskriteereitä. Inflaatio laukkaa yli kahdeksan prosentin vauhdilla ja muutkin talouden mittarit ovat pahasti punaisella. Pahinta on, ettei Baltian maiden uskota lähivuosina saavan tilannetta kuriin.
EU itsekin on tullut varovaisemmaksi euroalueen laajentamisessa. Viimeisin tulokas on Slovenia, jonka budjettikuri piti niin kauan kuin kutsu yhteisvaluuttaan viipyi. Euromaa Sloveniassa inflaatio on revennyt jo viiteen prosenttiin.
seppo.ylonen@kaleva.fi