Jotakin on vialla. Pankkiasiat hoituvat niin kuin aina ennenkin. Täytyypä vielä kirjautua verkkopankkiin ainakin viisi kertaa, jotta joku yritys epäonnistuisi. Voisi sitten kirota kavereille, ettei minuakaan onnistanut.
Lehtitietojen valossa tanskalaispankin korteilla ei saa rahaa. Niillä ei voi ostaa kaupassa, eikä verkkopankkiin pääse. Jos sinne pääsee, tilillä on joko liikaa katetta tai liian vähän. Korttinostotkin ovat kuulemma voineet kirjautua kahdesti.
Yritykseni jäävät silti turhiksi, enkä valitettavasti voi liittyä valtavirran kuoroon. Ongelmia on eittämättä sattunut, mutta minun täytyy tunnustaa tappioni ja paljastaa rehellisyyden ja tasapuolisuuden nimissä, että aina on saanut, aina on vastattu, aina on toiminut ja aina on päässyt.
Pikkaisen silti pelottaa. Tanska on ensimmäinen EU-maa, jossa on alkanut taloudellinen taantuma. Asuntojen hinnat laskevat pääkaupungissakin, ja ihmisillä on paljon velkaa. Kaiken lisäksi heidän pankkinsa on nyt myös meidän pankkimme, tai siis yksi niistä. Tanskan ongelmien syy on kuitenkin kauempana.
Kuten tarkkasilmäisempi huomaa, olen tullut ikään, jossa seurataan korkokäppyröitä. Olen niin sanotusti nuori aikuinen - ja asuntovelallinen.
Olen oppinut ymmärtämään, että kun korkokäppyrä hyppää yhden prosenttiyksikön, se voi merkitä lisämenoa sata euroa kuukaudessa. Näin käy esimerkiksi, jos ihmisellä on velkaa 170 000 euroa ja hän aikoo lyhentää sitä 30 vuotta.
Senkin olen huomannut, että tuollainen prosenttiyksikön hyppäys voi tapahtua lyhyessä ajassa. Kesäkuussa vuoden euribor-korko nousi päivässä 0,3 prosenttiyksikköä. Jos silloin olisi ottanut esimerkkitapauksen lainan päivän myöhässä, olisi saanut maksaa seuraavan vuoden 30 euroa enemmän kuukaudessa.
Jos tässä maailmassa rahasta kannattaisi katkeroitua, oikeampi katke-
ruuden kohde olisi korko. Yhden pankin tietoliikenneongelmat ovat pieniä sen rinnalla, mitä kuluja korot aiheuttavat ihmisille.
Tanskalaispankki korvannee ainakin suurin piirtein vahinkonsa, mutta kuka maksaisi takaisin sen satasen, jonka pieni ihminen menettää joka kuukausi? Ei kukaan.
Tällä hetkellä syypäätkin olisivat tiedossa. Jäljet johtavat Yhdysvaltoihin, jossa pankin antoivat velkaa kenelle tahansa, oli maksukykyä tai ei. Sen jälkeen vahinko laitettiin kiertämään myymällä näitä niin sanottuja subprime-velkakirjoja edelleen.
Vaikea sitä on maalaisjärjellä uskoa, mutta ne levisivät niin laajalle, että niistä johtuvat Tanskan taantuma ja meidän korkojemme nousu. Me siis maksamme joka kuukausi amerikkalaisten virheistä, olimmepa minkä pankin asiakkaita hyvänsä. Siitä voisi jo hermostua.