Tanskan porvarillisen vähemmistöhallituksen ensitöikseen läpiajamat tiukat siirtolaislait ovat saaneet ruotsalaiset takajaloilleen, mutta Tanskan sisällä oppositiokin näyttää nielleen uuden linjan.
Suurin oppositiopuolue sosiaalidemokraatit sanoo pitävänsä maahanmuuttoa tuntuvasti tiukentaneet lait voimassa, jos puolue palaa valtaan seuraavissa vaaleissa.
Tanskan Helsingin-suurlähettiläs Niels Helskov sanoo, että pakolais- ja siirtolaispolitiikan kiristäminen syntyi tarpeesta. Tanskan väestöstä yli kuusi prosenttia on ulkomaalaisia ja osuus oli hyvää vauhtia paisumassa ennen säännösten kiristämistä.
Helskov on jo joutunut sen verran useasti selvittämään liberaalina pidetyn maansa maahanmuuttopolitiikan täyskäännöstä, että homma sujui kuin rasvattu Oulussa alkuviikosta. Hänen keskustelukumppaneitaan Oulussa olivat muun muassa kaupunginjohtaja Kari Nenonen, yliopiston rehtori Lauri Lajunen, Kalevan johto ja Tanskan kunniakonsuli Tom Hakalax.
Perheiden
yhdistäminen ongelma
Tanska ei halua harmonisoida siirtolaispolitiikkaansa sen paremmin muiden pohjoismaiden kuin EU:nkaan kanssa.
Anders Fogh Rasmussenin hallitus on tosin tarjonnut omaa malliaan ilmaiseksi muille ja Helskovin mukaan on merkkejä siitä, että EU kulkisi pakolaispolitiikassaan Tanskan viitoittamaa tietä.
Suurlähettiläs Helskov muistuttaa, ettei Tanska voi tehdä pakolaisasioissa omin päin mitä haluaa, vaan sitä sitovat monet kansainväliset sopimukset ja konventiot.
Erityisen suurena ongelmana on Tanskassa pidetty pakolaisperheiden yhdistämiseen liittyviä asioita.
Tietyissä ulkomaalaisryhmissä on perinteenä avioituminen saman kulttuuritaustan omaavien henkilöiden kanssa.
On järjestettyjä avioliittoja ja pakkoavioliittoja, joissa tytön tai pojan vanhemmat valitsevat puolison.
Kun puoliso on entisestä kotimaasta, on Tanska vastaanottomaana ikään kuin tapahtuneen tosiasian edessä.
Aviopuoliso määrätään usein nuoren ollessa vielä alaikäinen. Kun lapset sitten tulevat aikuisikään, ei vanhempien valitsema puoliso kelpaakaan heille. Tästä syystä Tanska on asettanut 24 vuoden ikärajan Tanskassa asuvien pakolaisnuorten avioitumiselle, suurlähettiläs Niels Helskov selvittää.
Uudella pakolaispolitiikalla on voinut olla sijaiskärsijöitä, esimerkiksi tanskalaiset, jotka ovat yrittäneet tuoda ulkomaalaisen aviopuolison maahan. Laki nimittäin sanoo, että tulijan siteen Tanskaan tulla olla vahvempi kuin entiseen kotimaahansa.
Helskov kuitenkin uskoo, että vääryyttä kokeneiden määrä on häviävän pieni.
Paine Tanskaa
kohtaan vähentynyt
Tanska ei enää ole houkutteleva maa ulkomaalaisille. Helskov sanoo, että siirtolaispaine Tanskaa kohtaan oli tosin vähentynyt jo ennen kuin uudet säännöt astuivat voimaan. Sana oli kiirinyt.
Suurlähettiläs Helskovin mielestä kannattaa kuitenkin odottaa vuosi pari, ennen kuin tehdään lopullisia johtopäätöksiä uuden linjan purevuudesta. Hän muistuttaa, ettei tarkoituksena ole suinkaan kokonaan estää perheiden yhdistyminen, vaan estää keinottelu.
Uusin sivujuonne Tanskan pakolaiskeskustelussa on pohdinta sukulaisavioliittojen terveydellisistä vaikutuksista. Tietyissä Lähi-idän maissa on tapana solmia avioliitto lähisukulaisen kanssa. Tanskassa ei ole vielä ryhdytty asiassa sen kummempiin toimenpiteisiin, kertoo suurlähettiläs Niels Helskov.