Huolimatta siitä, että muutama suomalainen tutkija, jokunen tv-toimittaja ja joukko ulkomaisia änkyrätieteilijöitä ja -poliitikkoja vielä kiistää ilmastonmuutoksen ja ihmisen vaikutuksen sen syntyyn, maailmalla on jo menossa kiivas valmistautuminen ilmiön seurausten minimointiin.
Ilmastonmuutosta epäilevien skeptikkojen motiiveja on kyseenalaistettu, mutta luultavasti enemmistö heistä on rehellisesti sitä mieltä mitä sanoo olevansa. Jauhojen puhtautta tai vaihtoehtoisesti harkintakyvyn puutetta voi silloin tällöin epäillä myös niiden kohdalla, jotka tarjoavat lääkkeitään ilmastouhan torjuntaan.
Otetaan esimerkiksi niin sanotut vaihtoehtoiset polttoaineet. Tilannearviosta ei vielä ole kiistaa: hyödynnettävissä oleva öljy loppuu joidenkin vuosikymmenten päästä ja tilalle tulevien aineiden pitäisi olla nykyistä parempia ilmaston kannalta. Se millaisia ratkaisuja tältä pohjalta pitäisi tehdä, on kuitenkin melkoista sirkusta.
Jälkeenpäin voi esimerkiksi ihmetellä, minkä ihmeen tutkimuksen valossa valtionyhtiö Altia teki päätöksensä ohraetanolitehtaan perustamisesta Ilmajoelle. Ohraetanolin ja biodieselin tuotantomahdollisuuksista on nimittäin tutkittua tietoa Suomessakin. Lappeenrannan yliopiston tutkija Kimmo Klemola totesi äskettäin Tiede-lehdessä, että jos koko Suomen autokanta pantaisiin kulkemaan bioetanolilla, maan peltoala pitäisi kasvattaa nykyisestä 2,2 miljoonasta hehtaarista 3,6 miljoonaan hehtaariin. Siinä luvussa eivät siis ole pellot, joilla kasvatetaan ihmisten ruoka ja eläinten rehut.
Vaikka ohraetanolilla korvattaisiinkin vain osa bensiinistä eli jos pellot riittäisivät, ilmaston kannalta hanke olisi yhä ollut kyseenalainen. VTT:ssä on selvitetty sekä ohraetanolin että rypsibiodieselin kasvihuonepäästöjä. Nehän pitää laskea vain niin, että katsotaan tuotteen koko elinkaarta, siis otetaan huomioon kaikki tuotantovaiheet kasvin kasvattamiseen tarvittavan apulannan tuotantoon kuluvasta energiasta lähtien.
Lopputulos on, että kun bensiinin sijasta käytetään ohraetanolia ja dieselöljyn sijasta rypsibiodieseliä, kokonaispäästöt kasvavat 25 prosenttia.
Tällä perusteella Altian päätös upottaa etanolitehdas oli mitä viisain, vaikka parku Etelä-Pohjanmaalla olikin kova. Olisi päätöksen kuitenkin voinut tehdä jo ennen eduskuntavaaleja, eikä kuukautta vaalien jälkeen.
Tässä kohdassa pitää tosin sanoa, että keskenään ristiriitaisia tutkimuksia bioetanolin tai muiden biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista ja niin sanotusta energiataseesta on maailmalla ilma sakeana. Yhdysvalloissa ilmestyi toissa vuonna huomiota herättänyt tutkimus, jonka mukaan maissietanolin tuotanto syö 29 prosenttia enemmän energiaa kuin mitä polttoaine palaessaan luovuttaa. Puuetanolin kohdalla tuottamiseen meni 57 prosenttia enemmän kilowatteja kuin mitä moottorista saatiin ulos.
Asiaan kuuluu, että tuo tutkimustulos kiistettiin monen muun tutkimuksen voimin. Yksi niistä esimerkiksi kertoi, että etanoli tuottaa 67 prosenttia enemmän energiaa kuin mitä sen tuottamiseen kuluu.
Tuoreessa Nature-lehdessä nostetaan esiin hedelmien fruktoosi mahdollisena autojen polttoaineena. Tutkijoiden viesti on, että hedelmäsokerissa on paljon enemmän energiaa kuin etanolissa. Tuore brittitutkimus tuo keskustelun mukaan jätteistä kuten muovipusseista tehdyn biodieselin mahdollisuudet. Tiikeriä ei sentään ole Esson lisäksi kukaan muu ehdottanut tankkiin.
Vaikka bioetanolin tai biodieselin tuotanto saataisiin energiataloudellisesti kannattavaksi, aivan toinen juttu on tuotannon ympäristöystävällisyys. Sekin on laskettu, että jos maailmalla nyt käytettävä bensiini korvattaisiin brasilialaisella vähäpäästöisellä sokeriruokoetanolilla, ruo´on viljelyala pitäisi satakertaistaa nykyisestä. Näkemiin sademetsät!
Valitkaa siis vapaasti, mihin aineeseen uskotte. Päättäjiä, joiden pitäisi pystyä vetämään jonkinlaisia linjoja tulevaisuuteen, ei ristiriitaisten tutkijanäkemysten edessä käy kateeksi. Ohraetanoli kannattaa silti unohtaa.
Ympäristöuhkien edessä pyritään kauppaamaan myös outoja aatteita. Ajatushautomoksi itseään kutsuva uusi tutkimusorganisaatio Demos Helsinki lähetti maanantaina sähköpostiviestin ja linkin kotisivuilleen. Sen teksteissä todetaan, että organisaatio haluaa tarttua muun muassa ilmastonmuutoksen, globalisaation ja väestön ikääntymisen haasteisiin.
Kuulostaa erinomaiselta, mutta esittelyn toisessa kohtaa Demos vetää sitten itse maton altaan. Se toteaa, että "puoluepolitiikka, edustuksellinen demokratia ja markkinatalous eivät kykene vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin". Ne ovat Demoksen mukaan "epäonnistuneet tulevaisuusorientoituneessa ja ideologisessa työssä".
Mitä ihmeen hallitsemisideologiaa tilalle tarjotaan? Kiinalaistako? Varokaa tällaisia oppeja.