Sallan Kelloselästä Venäjälle kaksi vuotta sitten avatun kansainvälisen rajanylityspaikan vaikutukset eivät ole osoittautuneet läheskään sellaiseksi elvytysruiskeeksi mitä Itä-Lapissa ja muuallakin Lapissa odotettiin. Rajanylitysten määrä on kasvanut koko ajan, mutta kasvu on lähinnä sallalaisten autoilijoiden halvan polttoaineen hakumatkoja aivan rajan läheisyydessä olevalta asemalta Venäjän puolelta.
Kanssakäyminen sallalaisten ja venäläisten kesken on puolin ja toisin lisääntynyt, onhan Sallassa solmittu kymmenkunta venäläis-suomalaista avioliittoa, mutta rajan avaamisen vaikutukset elinkeinoelämään ovat vähäiset. Suuria turistivirtoja ei ole näkynyt, ja teollisuuden puunkuljetukset eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla.
Arviot rajan avaamisen vaikutuksista vaihtelevat sen mukaan, keneltä sitä kysyy. Kalastus- ja moottorikelkkasafareita Sallasta aina Murmanskiin asti järjestävä sallalaisyrittäjä on saavuttanut tavoitteensa ja hakee toimintansa laajentamiseen yhteistyökumppaneita Belgiasta.
Joillakin yrittäjillä kokemukset ovat toisesta ääripäästä. Rajan läheisyyteen Suomen puolelle majoitustilat rakentanut yrittäjä joutui odottelemaan rajan avaamista pitkään, eikä majoitettavia ilmaantunut rajan avaamisen jälkeenkään. Rajaseudun yrittäjätoiminnan konkari koki puolestaan huomattavan taloudellisen takapakin venäläisten viranomaisten kieltäydyttyä päästämästä yli 12-metrisiä linja-autoja rajan yli.
Rajanylitysten määräksi ennakoidaan tänä vuonna noin 65 000. Se on vähemmän kuin on odotettu. Kun kasvu on lisäksi pitkälti rajaseudun asukkaiden aiheuttamaa, niin rajan avautumisen taloudelliset vaikutukset jäävät vähäisemmiksi kuin jos kasvuluvut aiheutuisivat loma- ja ostomatkailijoista.
Sallan palvelut eivät kuitenkaan tyydytä Murmanskista Kantalahden ja Alakurtin kautta tulevia ostohalukkaita venäläisiä erikoispalveluissa ja erikoistavaroissa. Niitä saadakseen itänaapurin asukkaat joutuvat kulkemaan Rovaniemelle, Kemiin ja jopa Ouluun asti.
Sallalaiset voisivatkin katsoa peiliin ja tunnustaa itselleen, että lama on jäänyt päälle ja se on omien korvien välissä. Kylpylän tai suurtavaratalon rakentaminen Sallan venäläisten asiakkaiden varaan ei liene taloudellisesti kannattavaa, mutta pienemmilläkin panoksilla viiden tuhannen asukkaan kunnassa olisi venäläisasiakkaiden houkuttelemiseksi voitu lähteä liikkeelle. Rajan avautumisen seurauksena kuntaan on perustettu kuitenkin vain yksi liike ja sekin Venäjältä tulleen naisen omistamana.
Kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista odoteltaessa kerrottiin mahdollisuuksista aloittaa kiertomatkat ulkomaalaisille Sallasta Alakurtin, Kantalahden ja Murmanskin kautta Rajajooseppiin ja Rovaniemelle. Mahdollisuuksien hyödyntäminen on jäänyt puheiden tasolle, vaikka kiertomatkoista odotettiin paljon niin Itä-Lapille kuin lisänä muullekin Lapin matkailulle.
Venäjän myyminen ulkomaalaisille tiedetään tunnetusti vaikeaksi, mutta yhdistettynä moniin Lapin kohteisiin sen ei pitäisi olla mahdoton tehtävä. Aikaa valmisteluun on ainakin ollut, odotettiinhan rajan avaamista vuosikymmeniä.
Sallan kokemuksista viisastuneena Suoperän rajan avaamista odottavien kuusamolaisten kannattaisi suhtautua rajan avaamisen mahdollisuuksiin realistisesti ja vain realistisesti. Toiveissa ja odotuksissa kannattaa nyt laittaa jäitä hattuun, sillä mitä epärealistisemmat ovat odotukset, sitä suuremmat ovat pettymykset. Se on jälleen kerran ja nyt viimeksi Sallassa nähty.