Vaskoolit eivät ole ainoita kultakisavälineitä, jotka ovat vuosien mittaan muuttuneet. Kultamuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kauko Launonen kertoo, että WGA:n sääntöjen mukaan etsittävät hiput voivat olla myös keinotekoisia, esimerkiksi ohuesta kultalangasta katkottuja palasia, joiden kultapitoisuus kuitenkin on yli 18 karaattia.
"Syy sääntömuutokseen johtuu siitä, että kaikissa kisamaissa ei löydy sopivia luonnon hippuja tai puhdasta hiekkaa, johon kilpailuissa etsittävät kultahiput piilotetaan", hän perustelee.
Kullanhuuhdonnan MM-kilpailuihin eri maissa osallistuneet suomalaiset ovat jo aikaisemmin tutustuneet keinohippuihin. Tänä vuonna myöskään Tankavaaran SM-kisoissa ei enää etsitä aitoja luonnon hippuja, vaan hiekkasankoihin sekoitetaan keinokultaa.
"Syynä tähän on paitsi käytännön laajeneminen maailmalla myös tuloslaskennan ja kilpailuannosten valmistamisen helpottuminen", Launonen kertoo.
Käytettävien keinohippujen läpimitta on noin 1,3 millimetriä ja pitoisuus 18 karaattia. Hiput ovat ruotsalaista valmistetta. Kaikkiaan SM-kisoissa niitä tarvitaan 10 000 kappaletta.
Kokonaan luonnonhiput eivät Suomen kisoista poistu, sillä niitä käytetään edelleen perinnesarjassa, jossa kaikki kilpailijat saavat järjestäjiltä käyttöönsä perinteisen vaskoolin.
Jo kullanhuuhdonnan ensimmäisissä kisasäännöissä määriteltiin mitat kilpailuissa käytettäville vaskooleille. Huuhtojat kuitenkin kehittivät nopeasti kilpailuissa käytettäviä vaskooleja, jotka muistuttavat enemmän vanhaa LP-äänilevyä kuin kullanhuuhdontalaitetta.
Ensimmäiset kultakisat Tankavaarassa järjestettiin vuonna 1974. Elokuun alussa Tankavaarassa kilpaillaan Suomen mestaruuksista jo 36. kerran.