- Parhaillaan seulomme pariakymmentä kuutiota hiekkaa, johon laitetaan 20 000 kultahippua. Kilpailun ylituomari aloitti jo talvella kultahippujen laskemisen, sillä siihen ei pari viikkoa riitä, Kauko Launonen kertoo.
Launonen on Sodankylän Tankavaaran kultakylässä ensi kuussa järjestettävien kullanhuuhdonnan MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Hän on ollut järjestämässä ensimmäisiä MM-kisoja Tankavaarassa jo vuonna 1977 ja on sen jälkeen kiertänyt kaikki kisat maailmalla.
Launonen kertoo, että kullanhuuhtojilta ja kultamuseon varannoista hankittujen hippujen asettelu yli 2 000 kilpailuannokseen on tarkkaa puuhaa.
- Kunkin kilpailuerän hippujen täytyy löytyä 10 litran hiekkaämpäristä suurin piirtein samoilta paikoilta. Niiden tulisi myös olla samanlaisia, esimerkiksi kussakin ämpärissä yksi pitkulainen hippu, Launonen selittää.
Tankavaaraan odotetaan vajaata tuhatta kilpailijaa, joista ulkomailta saapuu noin 600. Kun yleisö lasketaan mukaan, liikkuu kultakylässä kisapäivinä arviolta parituhatta ihmistä.
Kisayleisöä palvelemaan on koottu parinsadan ihmisen talkoo-organisaatio. Nyt Tankavaarassa naputtavat vasarat ja ravintolahenkilökunta laskee ruokien ja juomien tarvetta.
Perheille sopiva tapahtuma
Launosen mukaan kultakisat ovat perheille sopiva tapahtuma, jossa ei remuta ja rellestetä. Alkuvuosina kullanhuuhdonnassa käytetty "doupinki" on taakse jäänyttä aikaa virallisissa sarjoissa.
- Kun viime SM-kisojen jälkeisenä aamuna kävelin kultakylän raitilla, ei sieltä löytynyt roskan roskaa. Useat kilpailijat eivät edes vietä aikaa kisapaikalla, vaan lepäävät ja valmistautuvat hotellihuoneessa. Muu kultakansa saattaa istua iltaisin nuotiolla ja puhua asiaa, Launonen kuvailee.
Tankavaaran kullanhuuhdontakisojen budjetti on reilut 250 000 euroa. Rahoitusta on saatu EU:lta ja Inarin sekä Sodankylän kunnilta. Budjetti on Launosen mukaan pieni, kun sitä vertaa viime vuosina maailmaa kiertäneiden kisojen yhä paisuvaan sisältöön.
- Viime vuoden Etelä-Afrikan kisojen budjetti oli kymmenkertainen meihin verrattuna. Avajaisia ja päätöspäivää varten oli rakennettu valtava estradi, jolla esiintyivät maan huippuartistit. Koko show ei liittynyt kullanhuuhdontaan mitenkään, Launonen kertoo.
Palkintoina arvokkaat hiput
Tankavaaran kisoissa pyrkimyksenä on tuoda esille alueen aitoa kullanhuuhdontaperinnettä ja lappilaisuutta. Kisojen vieraille tarjotaan retkiä Ivalojoen kultamaille tai Pahtavaaran kultakaivokselle. Musiikkina Tankavaarassa kuullaan kantria ja humppaa.
Kisaohjelman erikoisuutena on myös Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Airi Haatajan käsikirjoittama Kawerin kultamaa -ooppera. Kantaesitettävä ooppera oikoo Launosen mukaan Åke Lindmanin elokuvan näkemystä oululaisen Jakob Kaverin kohtalosta Ivalojoella.
Kullanhuuhdonnan maailmanmestarit saavat Tankavaarassa muistoksi perinteiset mitalit. Niiden lisäksi lappilaiset jakavat virallisten sarjojen voittajille omat erityiset palkinnot, Yrjö "Karhu" Korhosen kultahiput. Pari vuotta sitten kuolleen kultalegendan perikunta lahjoitti suuret hiput kehystettynä kisan järjestäjille.
Tankavaarassa järjestetään 30. kullanhuuhdonnan MM-kisat 6.-13. elokuuta. Launosen mukaan seuraavia kisoja voidaan odottaa Suomeen vasta 20 vuoden kuluttua.