Konsertti
Oulunsalo soi. Luodolla vuoden taiteilija. Mie Miki, harmonikka, Hailuodon kirkossa 29.7.
Mie Mikin harmonikkaresitaali Hailuodon kirkossa oli onnistunut, tiivistunnelmainen tilaisuus. Kirkkoon löysi tiensä mukava määrä yleisöäkin.
Miki aloitti taivuttelemalla harmonikallaan Jean Philippe Rameaun, Domenico Scarlattin ja Edvard Griegin musiikkia. Huomiota kiinnittivät hienostunut dynamiikka, notkeus, tyylikäs jäsentely sekä siihen liittynyt instrumentin ilmiömäinen hallinta. Hohner hengitti Mikin sylissä kuin se olisi ollut osa häntä itseään.
Suurimpaan osaan esitetyistä teoksista harmonikka sopi siinä missä klaveerisoittimetkin, vaikka välillä ajatukset kieltämättä karkasivat vaeltelemaan. Rameaun Kanasta keittyi Kiovan kanaa, kun sen kuuli harmonikkaversiona. Vahvat ovat "haitariin" liittyvät fiksaatiot ihmisen päässä. Vain balalaikka puuttui.
Kantaesitys, saksalaisen Frank Zabelin sävellys Verwerfungen ei ensi kuulemalla vielä irronnut paperista. Paljon modernistista yritystä se tarjosi, tosin liennytetyssä muodossa, kuten nykyään asiaan kuuluu.
Plussaa Zabel ansaitsee siitä, ettei hän tee esittäjästä soittotekniikoilla temppuilijaa. Teoksen ilmeinen vaativuuskaan ei tuntunut Mikiä kahlitsevalta.
Käsiohjelman selitys oli hauska: "Gestuurit ja sointipinnat käyvät vuoropuhelua lyhyen välimatkan päässä toisistaan ja sallivat musiikillisten muotojen kehittyvän sisäisen logiikan mukaan ilman ennalta määrättyjä muotorakenteita."
Milloin lie Hailuodon kirkossa edellisen kerran soitettu tangoja, jos koskaan? Tällä kertaa niitä kuultiin Ayuo Takahashilta, Erik Satielta ja Astor Piazzollalta.
Takahashin Euraasialaisten tangojen etno-ideat eivät jaksaneet kantaa ihan niin kauan kuin sävellykset kestivät. Satien Ikiliikkujatango heitti peliin tanssilajin älykkään negaation ja Piazzolla eteni suurin piirtein tutussa kuosissaan.
Piazzollan S.V.P. (S´il vous plait) todisti Mikin opiskelleen pitkään saksalaisen tangon jämptissä vaikutuspiirissä. Tempokin lähenteli pikamarssia. Herkistelevä Chiquilin de Bachin toteutui huomattavasti vapautuneemmin kaikessa ennalta-arvattavuudessaan, kuin vastakohtana edelliselle.