Seinäjoki Kilpailijoita enemmän tangokilpailun lopputulosta jännittävät usein osanottajien tukijoukot, jotka huoltavat ja kannustavat suojattiaan. Avainasemassa ovat tietysti perheenjäsenet ja ystävät.
Seinäjoen Tangomarkkinoilla Johanna Pakosen äiti Anne Pakonen tunnusti jo lauantaina päivällä ennen viimeistä finaalia jännittävänsä tyttären puolesta aivan, aivan hirveästi.
"Shamppanjalle päätettiin lähteä joka tapauksessa, kävi sitten miten kävi", Anne Pakonen sanoi. Seinäjoelle hän oli lähtenyt puolisonsa Alpo Viion ja sukulaisjoukon kanssa.
"Kaikki finalistit ovat todella kovaa joukkoa, ja vain yksi voi saada kruunun. Siihen on myönnyttävä, sillä eihän tuomaristo meidän mielipidettämme kysy", Pakonen tuumi.
Kilpailua edeltävän yön Johanna vietti äidin iloksi majapaikassaan kämppäkaverinaan Sotkamon finalisti Johanna Piipponen.
"Parempi olikin, ettei tyttö lähtenyt enää kaupungille. Johanna on suhtautunut kisaan aivan rennosti toisin kuin äitinsä. Olimme alusta asti sitä mieltä, että lopputuloksesta huolimatta hän on tangoprinsessa edelleen. Minähän olen oikeastaan kuningatar, sillä olen jo prinsessan äiti", Anne Pakonen naurahtaa.
Kilpailuun varustautuminen on Pakosten perheessä ollut enimmäkseen tyttären avustamista, kuljettamista ja taustatukena olemista. Monet karsintakilpailut ja keikat on käyty katsomassa joukolla ympäri maata.
Alpo Viio myönsi hiukan psyykanneensa Johannaa syvällisen keskustelun merkeissä, mutta kyseessä oli vain hienosäätö.
"Hänellä on kilpailu- ja esiintymiskokemusta niin paljon, että rohkeutta riittää omastakin takaa", Viio sanoo.
Sotkamossa
soi koko ajan
Kainuun finalisti Johanna Piipposen vahvana tukena olivat isä Tapio Piipponen, äiti Minna ja pikkusisko Minnamari.
"Olemme onnellinen perhe edelleen, tulipa kruunu tai ei", Tapio Piipponen sanoo.
Ampumahiihtäjänä mainetta niittänyt Tapio Piipponen ei osaa verrata tangokilpailua omiin kilpailumuistoihinsa.
"Kyllähän se on erilaista niinsanotusti täällä nauhan toisella puolella", Piipponen myöntää.
"Kämmenet tässä hikoavat, sen verran kova paikassa nyt ollaan. Tyttären edellinen etappi olivat kevään ylioppilaskirjoitukset, jotka hoituivat kunnialla. Kunnialla tämäkin hoitui, mutta lopputuloksesta päättävät aina muut kuin taustajoukot", isä tuumii.
"Joka tapauksessa, suurimmat paineet ovat aina kilpailijalla itsellään."
Piipposen mukaan tyttären laulajanuran tukemisella on hintansa, mutta kaikki peliin perheen puolesta.
"Onpa laji mikä tahansa uintia tai laulamista myöten, niin pitemmälle mentäessä kulutkin kasvavat. Itse hoidan enemmän tyttären kuljetuspuolta, ja vaimolle jää onneksi vaatehuolto. Se onkin oma maailmansa, enkä halua enkä varmasti saisikaan sekaantua siihen."
Musikaalisuutta on Piipposten perheessä enemmänkin, sillä 16-vuotias Minnamari soittaa viulua. Lisäksi molemmat tytöt soittavat pianoa.
"Joskus tuntuu, että meillä on ääntä liikaakin", Piipponen myöntää. "Onneksi sentään asumme omakotitalossa, joka on mielenrauhalle hyväksi."
Isä-Piipponen tunnustaa tulleensa tangofaniksi.
"En juuri taida olla musikaalinen, mutta tyttären kanssa tango on tehnyt vaikutuksen. Isot orkesterit, syvä tunne ja tangon esittämiseen liittyvä hohto ovat saaneet minutkin omaksumaan suomalaisten suosikkilajin."
Pohjoisen pojat
pitävät yhtä
Pohjoisin tangofinalisti Sami Keskitalo aloitti ankaran uutissulun jo hyvissä ajoin ennen loppukilpailua, sillä laulaja halusi rauhassa latautua koitokseensa.
Enontekiöltä kotoisin oleva, Helsingissä opiskeleva laulaja oli saanut tuekseen bussillisen kotikylän väkeä.
"Sami on mielettömän energinen jätkä eikä kestä löhöämistä", Rovaniemeltä tullut Marko Salmi arvioi kotikylän miestä.
"Paikallaan se ei jaksa olla, vaan aina on päästävä ainakin edes lenkille. Lappilaisena tosin ihmettelen, miten Sami on sopeutunut Hesaan niinkin hyvin. Kaipa se on luonnekysymys", Salmi arvelee.
Laulaja lensi juhannuksen jälkeen pikaisesti Helsingistä Kittilään, josta Salmi kyyditsi hänet Rovaniemelle vaatekauppoihin. Pitkään ei laulaja kotiseudulla ollut, vaan matka Helsinkiin jatkui saman tien.
Salmi kertoo tunteneensa Keskitalon jo lapsesta asti, mutta kavereita heistä tuli noin 18-vuotiaina.
"Silloin vasta aloin kiinnittää kaveriin huomiota, kun näin että Samihan on ihan mies. Monenlaista on yhdessä touhuiltu", Salmi kertoo.
"Sympattinen mutta pätevä", lausahtaa pohjoisen mies Mauri Kuoksa Rovaniemeltä.
