Valssi on valssia ja foksi foksia. Entä tango? Siinäpä vasta oikukkaasti avautuva tanssinlaji.
Kaikki tanssitaitoiset ovat taatusti tangoa kokeilleet ja kymmenet ellei sadat tuhannet siihen silmittömästi hurahtaneet. Silti miltei kansallistanssin aseman tiukalla syliotteella saavuttanut suomalainen tango on tanssinlajina edelleen erittäin haastava määriteltävä.
Kotimaisen tangon sielun löytöretkeä ei myöskään helpota rakkaan lapsen monet johdannaiset mm. ravintola tango, lavatango, suomalainen tango, suomitango, Nordic tango, wanha tango tai teknotango.
Oulusta käsin ympäri Suomea vaikuttava tanssinopettaja Liisa Kontturi työskentelee päivittäin suomalaisen lavatanssin ilmiöiden kanssa. Hänen mielestään eri tanssikoulujen ja opettajien lanseeraamat nimitykset tangolle ovat vain eri nimikkeitä pohjimmiltaan samalle perustanssille.
"Tango tuntuu tangolta, jos siinä syntyvä parin välinen kontakti toimii syvästi ja saumattomasti", Kontturi summaa.
Suomalaiselle tangolle ei ole toistaiseksi vakiintunut virallisia määritelmiä.
"Onneksi kaikki kukat ovat aina saaneet kukkia ja tässä piilee yksi syy tangon monimuotoisuuteen. Ainoa edes hieman lajia määrittänyt elementti ovat olleet parina viime vuosikymmenenä yleistyneet lavatanssi ja -tangokilpailut."
Tanssiguru Veikko "Vekarias" Niemelä kirjoittaa kirjassaan Nykyaikainen seuratanssi tangon tulosta Suomeen. Ensimmäisen kerran sitä esitettiin julkisesti marraskuussa 1913 Apollo-teatterissa Helsingissä. Aluksi tangoa tanssittiin meillä kuten muuallakin Euroopassa, mutta 1930-luvulla tanssinopettaja Inkeri Kare lanseerasi idean tanssia tangoa foksin askeleilla.
Suomessa tangon julkiset kasvot olivat vuosikymmeniä kaupunkilaiset. Salonkikelpoista englantilaista tangoa opetettiin seurapiireissä tanssinopettajien johdolla.
Maaseudulla puolestaan raskaan ruumiillisen työn muokkaama kansa tulkitsi tangoa tunnepitoisemmin ja niinpä hiihtokansan maanläheinen askellus syöpyi lähtemättömästi tanssin tavaramerkiksi.
Askelresepti
Yleensä tangoa tanssitaan intiimisti eli suljetussa tanssiasennossa. Kuvioita ja krumeluuria keskeisemmäksi nousevat tunne ja siitä kumpuava tulkinta.
Askelissa hitaat ja pitkälinjaiset liu´ut vuorottelevat lyhyiden ja luonteeltaan iskevämpien askelten kanssa. Jalkatyön rytmiä voi varioida musiikin innoittamalla tavalla.
Miehen määrätietoisen viennin tuloksena nainen seuraa partnerinsa vartalosta askelten rytmiä ja suuntaa. Foksista peritty hidas, hidas, nopea, nopea -rytmikuvio ei siis ole tangossa ainoa autuaaksi tekevä.
"Tango on surullinen ajatus, jonka voi tanssia", sanoi argentiinalainen tangon tekijä Enrique Santos Discépolo.
Suomalaisen tangon lyriikan keskeiset teemat kiteytyvät Toivo Kärjen säveltämässä ja Veikko Enckellin sanoittamassa kappaleessa Rakasta, kärsi ja unhoita. Kuitenkin musiikin kipeys ja melankolia elävät mielenkiintoisessa ristiriidassa tangon liikekokemuksen kanssa. Tanssiessa keho kiehuu ja sähköistyy tunteiden myllerryksessä.
"Tangossa liikkeen rytmi on hitaasti kiihtyvä verrattuna vaikkapa foksin tasaiseen liukuun", Kontturi kertoo ja korostaa kahden ihmisen välistä vuorovaikutusta.
"Jos tangoa tanssittaisiin yksin, saattaisi musiikki helposti johdatella synkkyyden syviin kerroksiin. Paritanssissa tunteen jakavatkin kaksi, jolloin liike voi kääntyä vaikka hurman tasolle."
Rähmällään molliin
Suomalaisesta tangomusiikista tiedetään jo paljon. Tässä tutkimustiedon, artikkelien ja julkaisujen runsaudenpulassa itse tanssi on jäänyt hiljaa tunteilevaksi seinäkukkaseksi.
Toisen maailmansodan aikana tangosta kehittyi Suomessa musiikillisesti omaperäinen versio, jota on osuvasti luonnehdittu yhdistelmäksi alkuperäistä tangoa, slaavilaista melankoliaa ja saksalaista marssimusiikkia.
Sotien jälkeen kappaleisiin sovitettiin sisään bequine-osa, jossa rytmin muuntuu hitaan rumban kaltaiseksi. Tämä on eittämättä pehmentänyt myös liikkeiden luonnetta eurooppalaisesta salonkityylistä pyöreämpään ja pitempilinjaiseen suuntaan.
Unto Monosen ja Toivo Kärjen hienovaraiset tangot olivat balsamia sodasta toipuvan Suomen haavoihin.
"Mitä surullisempana tangon sävel soi, sitä onnellisemmalta ihminen näyttää", kajahti ilmoille tangotohtori Kärjen kuuluisa resepti.
Viime syyskuun lopussa tango julistettiin Abu Dhabissa Unescon aineettoman maailmankulttuuriperinnön listalle. Kuinka tähän reagoi uniikki suomalainen tango?
Jääkö tanssi edelleen pyörimään poskituntumalle lavan nurkkiin, vai joko vihdoinkin tanssia aletaan totisesti taltioida ja tutkia.
Tuskin status nousee pelkästään sillä, että suomalainen tango on asetettu ensi kesän Seinäjoen Tangomarkkinoiden tuoteperheessä vuoden teemaksi.