Salonkartanon palvelutalossa oli suorastaan hartaan odottava tunnelma tiistaina ennen iltapäiväkahvia. Vieraaksi oli saatu kaksi tangotaiteilijaa, Erita ja Tomas Oulusta.
"Nyt vietetään tangon juhlaviikkoa. Lähdetäänpä pienelle tangomatkalle. Ensin tehdään mielikuvitusmatka suomalaiselle tanssilavalle", kutsui Erita alias Eeva-Riitta Wennström.
Mummut ja vaarit katselivat vakavina Eritan kultaisena liekehtivää hametta ja Tomasin alias Tuomo Käyrän kiiltävän mustaa tukkaa ja punaista paitaa. Paksun hangen keskeltä sisään ilmestynyt argentiinalaisen tangon tanssipari oli villasaalien ja aamutossujen joukossa todella kuin toiselta mantereelta.
Sitten suunsa avasi Eino Grön: "Sä kuulut päivään jokaiseen, sä kuulut aamuun ja iltaan."
Tuttu tango lämmitti heti hetken ja sai rouvat rupattelemaan.
"Sehän piristää, kun nuoret rupiaa tanssimaan. Ilo irti elämästä", tuumasi Salonkartanon palvelutalon asukas Hilda Alatalo vieressään istuvalle Sylvi Sarkkiselle.
"Me suomalaiset tykätään kovasti tangosta, vaikka tango syntyi Argentiinassa. Suomi onkin toinen tangomaa Argentiinan lisäksi", jutteli Erita ensimmäisen tangon jälkeen.
Tango tuli Suomeen 2.11.1913 kello 14
Tango saapui Ranskaan 1913 ja Suomeen 2.11.1913 kello 14. Ensimmäisen kerran sitä esittivät julkisesti Toivo Niskanen ja Elsa Nyström Apollo-teatterissa Helsingissä.
Tangoa tanssittiin meillä aluksi samaan tapaan kuin muualla Euroopassa, mutta 1930-luvulla tanssinopettaja Inkeri Kare lanseerasi idean tanssia tangoa foksin askelilla, ja tämä tapa vakiintui.
Mikset sinä vielä nyt
tai enää ole minun
Varsinaisesti suomalainen tango syntyi sotavuosina. Säveltäjä Toivo Kärki (1915-1992) loi suomalaisen tangon yhdistämällä argentiinalaisen tangoon slaavilaiset romanssit ja jazz-vaikutteita.
Hittitangoon tarvitaan toistoa ja tuttuutta, koska yksi tangon tehtävistä on luoda turvallisuuden tunnetta, antaa terapeuttista lohdutusta, tietää tangoa tutkinut professori Pirjo Kukkonen. Siksi tangot toistavat vanhoja kertomuksia kadotetusta paratiisista.
Unkarilainen folkloristi Elemér Hankiss on keksinyt hauskan kolmijaon. Hän jakaa tangot sisältönsä puolesta kolmeen kategoriaan: 1) tangoihin, joissa toivotaan, ole minun, 2) tangoihin, joissa uskotaan, sinä olet minun ja 3) tangoihin, joissa lauletaan, mikset sinä vielä nyt tai enää ole minun.
Aluksi tango oli urbaania, se esitteli suomalaisille suuren maailman ja Euroopan uusia ilmiöitä. Mutta sitten tangosta kehittyi maalaisempi; luonnon aiheet yhdistettiin rakkauteen ja kaipuuseen. Argentiinalaisille tangosanoituksille luonto on vieras. Ne viihtyvät kahviloissa.
Tällaista luontolyriikkaa kirjoitti Usko Kemppi: "Kun taas kevät saa/ murtunut on valta lumen, jään,/ niin pienet valkovuokot/ silloin nostaa pään./ Ne sammalmättäällään/ ihmetellen hiljaa kuuntelee/ kun metsätuuli puissa humisee."