KIOVA
Ukrainassa sunnuntaina pidettävien presidentinvaalien tulosta ei vielä tiedetä, mutta yksi asia näyttää jo varmalta. Ukraina tulee vaalien jälkeen mitä ilmeisimmin lähentymään Venäjää, sillä Nato-jäsenyyttä ainoana tärkeänä ehdokkaana kannattava presidentti Viktor Jushtshenko on tippumassa pois pelistä. Tämä voi merkitä esimerkiksi sitä, että kipeä kiista Sevastopolin laivastotukikohdan kohtalosta poistuu toistaiseksi päiväjärjestyksestä.
Helmikuun 7. päivä pidettävälle presidentinvaalien toiselle kierrokselle ovat todennäköisimmin menossa pääministeri Julia Timoshenko ja Alueiden puolueen Viktor Janukovitsh. Ukrainan tunnetuimman politiikan tutkijan mukaan molemmat ehdokkaat ovat Venäjälle mieluisia.
- Näyttäisi siltä, että Venäjä haluaa nyt Ukrainaan jonkinlaisen tandem-mallin, jossa kummallakaan - tulevalla presidentillä tai pääministerillä - ei olisi täyttä valtaa. Tällöin olisi aina mahdollista neuvotella jomman kumman kanssa. Ihannetila Venäjän kannalta olisi se, että Timoshenko ja Janukovitsh alkaisivat kilpailla keskenään Moskovan suosiosta, sanoo Kiovassa toimivan Kansainvälisten strategioiden tutkimuslaitoksen johtaja Vadim Karasjov.
- Venäjä on siis liikkeellä ihan klassisella "hajota ja hallitse" -periaatteella, huomauttaa tutkija, joka on esiintynyt viime päivinä toistuvasti Ukrainan televisiossa.
Timoshenkon - oranssin vallankumouksen kellokkaan - ajautuminen Venäjän leiriin johtuu Karasjovin mukaan Ukrainan kaasuriippuvuudesta. Taloudellinen riippuvuus Venäjästä voi jatkossa jopa lisääntyä, sillä taantuman syövereissä kituva Ukrainan teollisuus kaipaisi kipeästi suuria investointeja.
- Maan suurimpiin kuuluvaa teräskonsernia, Donbassin teollisuusunionia, ollaan jo myymässä venäläisille. Teräsjättiä myyvät oligarkit kuuluvat Julia Timoshenkon tärkeimpiin tukijoihin, Karasjov huomauttaa.
Lykkäys demokratiaan
Vaalien toiseksi tärkein kysymys - ulkosuhteiden jälkeen - on se, miten käy Ukrainan demokratisoitumisprosessin, kun aitona demokraattina pidetty Viktor Jushtshenko syrjäytyy vallasta.
- Länsimainen demokratia on järjestelmistä paras, mutta Ukraina ei ole siihen valmis vielä tulevan presidenttikauden aikana, tutkija sanoo,
- Niin kauan kuin korruptio, oligarkit ja monopolit säätelevät talouselämää, ne säätelevät myös politiikkaa. Demokratia ei ole mahdollista ennen kuin talouselämä saadaan laillisuuden piiriin. Siihen tarvitaan kovempia otteita. Tietty demokratian minimitaso pitäisi kuitenkin säilyttää myös lähivuosina. Ei saisi ajautua samanlaiseen autoritaariseen malliin, johon Venäjä on joutunut.
Karasjovin mukaan ainakin Timoshenko haluaisi sanella oligarkeille pelisäännöt samalla tavalla kuin Putin teki Venäjällä.
- Siihen Timoshenko ei kuitenkaan välttämättä pysty, koska hänellä ei ole käytettävissään samanlaista tiedustelupalvelukoneistoa mihin Putinin valta perustuu.
Klaanien maa
Karasjovin mukaan vaaleissa ei ole ensinkään kysymys sosialismin ja kapitalismin välisestä taistelusta. Ideologiat merkitsevät Ukrainan puolueille hyvin vähän: kysymys on ennemminkin poliittisten "klaanien" välisestä valtataistelusta. Kunkin klaanin takana on omat oligarkkinsa.
Esimerkiksi Alueiden puolueen kiihkeät puheet eläkkeiden ja palkkojen korottamisesta ovat tutkijan mukaan pelkkää retoriikkaa. Puolue kannattaa todellisuudessa olemassa olevaa tasaveromallia ja haluaisi vieläpä laskea kaikille yhteisen tuloveroprosentin 24:stä 20:een.
- Heidän päätöksiään ohjaavat ne, jotka maksavat eniten. Edes kommunistit eivät ole Ukrainassa vasemmistolaisia vaan sana "kommunisti" tarkoittaa täällä ainoastaan jyrkkää Venäjä-mielisyyttä, Karasjov määrittelee hymyssä suin.