"Viina on mulle ongelma vasta sitten kun sitä ei ole!"
Näin alkaa Teatteri Jurkan tykitys Naisten juomaa, joka on tanakka cocktail tusinan naispuolisen teatterintekijän ja kirjailijan ajatuksia naisesta ja alkoholista.
Naisten juomassa on valmiita aineksia esimerkiksi kirjailija Rosa Liksomin ja Marquerite Durasn tuotannosta sekä tilattua tekstiä mm. näyttelijä-kirjailija Anna-Leena Härköseltä, näyttelijä Tiina Lymiltä ja Kati Outiselta.
Vironkadulla sijaitseva helsinkiläinen huoneteatteri on koko syksyn ollut täpötäynnä - enimmäkseen naisia. Erityisen ajankohtainen tämä tunnekuohua tarjoava seos on pikkujouluaikaan, jolloin yhä useampi nostattaa tunnelmaa alkoholilla.
Jurkan cocktail puistattaa kirpeydellään. Se on riipaisevan osuva ja pirskahtelevan hauskakin, vaikkei siihen sisälly imelyyttä eikä makeilua. Annosta ei myöskään kierrä pyhimysmäinen, moralistinen reunakuorrutus.
"Drinksut ovat trendikästä", vakuuttaa näyttelijä Leena Uotila jakkupukuisille kollegoilleen Pirkko Hämäläiselle ja Sanna-Kaisa Palolle. "Jos juo joka toisen lasin vettä, jaksaa valvoa pitempään. Mutta silloin on sitäkin enemmän humalassa."
Viini vie ja
nainen vikisee
Suomi heräsi tänä syksynä siihen, että vanhukset juovat oletettua enemmän. Oulun A-klinikan johtaja Tuula Hursti totesi, että aihe on ollut hyvin arka. Lapsenlapselle ja lapselle saattaa olla karmea yllätys, että mummu tai pappa onkin humalassa.
Päihdekouluttajat ja konsultit Anne Kujasalo ja Hannele Nykänen hoksauttavat, että suomalaisten naisten ja tyttöjen alkoholinkäyttö on jo niin yleistä, että sitä on yhteiskunnallisena murroksena verrattu tietotekniikan synnyttämään muutokseen. Viini vie ja nainen vikisee.
Teatteri Jurkka on jälleen kerran niin ajankohtainen kuin olla voi. Yhtä aikaa Naisten juomaa -esityksen kanssa ilmestyi Kujasalon ja Nykäsen kirja Viinin viemää. Nainen alkoholin ansassa (Kirjapaja). Näytelmässä tietokirjan prosentit ja promillet muuttuvat tunnetasolla koskettaviksi.
Esitystä varten kirjoittanut naistaiteilijajoukko on tehnyt yhteneviä havaintoja alan tutkijoiden kanssa. Se osoittaa taiteen viisaudesta ja tuntosarvien herkkyydestä ympäröivän todellisuuden suuntaan.
Juoppo Minna Canth
on mahdoton ajatus
"Suomalaiset rakastavat suuria, myyttisiä juoppojaan. Mutta entäs jos alkoholisoitunut poikkeusihminen olisikin nainen? Kerrassaan mahdoton ajatus. Juoppo Larin Paraske tai alkoholisoitunut Minna Canth olisivat tuskin päätyneet pronssiin valettuina kansakunnan kaapin päälle", uskoo esityksen ohjaaja Taru Mäkelä.
Tutkijoiden kielellä sama sanotaan niin, että suhtautuminen alkoholinkäyttöön on sukupuolittunutta. Känninen mies on kova jätkä ja tosimies, mutta nainen helposti huora.
Suosiosta päätellen Teatteri Jurkka osuu tähän ajan ilmiöön. Esitykselle on tilausta. Siinä on hyvin vähän pikku hiprakkaa ja söpösti sössöttävää huppelia. Tekstit ovat rankkoja, raadollisia - ja mahdollisia. Kirjoittajat kaivautuvat tekosyiden ja verukkeiden alle.
"Yhä alkoholimyönteisemmäksi muuttunut kulttuurimme on synnyttänyt aivan uudenlaisen alkoholiongelmaisten naisten joukon. He ovat koulutettuja, työnsä ja perheensä hyvin hoitavia naisia, jotka juovat toistuvasti yli suurkulutuksen rajan, eivät kykene vähentämään alkoholinkäyttöään ja voivat entistä huonommin", sanovat Kujasalo ja Nykänen.
Tällainen uusi nainen on pääosassa Kirsti Nordinin kosmetologikuvaelmassa Ripset ja kulmat kuntoon. Siinä Pirkko Hämäläisen esittämä petetty ja viinaan repsahtanut psykologi toteaa: "Aamulla katsoin peiliin ja näytti että siellä on Mervi Tapola."
Millä tämä tiramisu
on kostutettu?
Naisten juomassa useat ovat halunneet kirjoittaa tuurijuoposta tai aina kännissä roikkuvasta äidistä sekä häntä palvelevasta ja itsensä kivettävästä, rakkautta ja huolenpitoa vaille jäävästä lapsesta.
Käsikirjoittaja Miira Karhulan tekstissä Ihkuu Zidukkaa oksentelu alkaa jo murrosiässä. Julma arki maistuu suussa myös näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pirjo Toikan paloissa, joista Illan kuningatar on hulppea krapulapäivän kertaus.
Morkkis on kauhea, jos on muistittomassa tilassa tullut haukuttua pomoa homoksi tai soitettua Peter Nymanille ja kerrottua, että rakastaa häntä.
Lavalla on naisia, joiden on nollattava olo oluella. Baarissa pomppii tv:n nikotiinipurkkamainoksesta tutun ihmistupakan tapainen pullollinen Chateau Chaubinetia. On ihan pakko vetää perseet.
"Tämä ei ole selviämistä, vaan sekoomista varten. Yrittäkää pysyä pinnalla."
Naisten juomaa on helsinkiläisen Teatteri Jurkan ohjelmistossa 14.1. saakka.
