Tänään vietetään maailman hepatiittipäivää. Suomessa parantunut rokotesuoja on vähentänyt B-hepatiitin tartunnat alle kymmeneen vuodessa, Munuais- ja maksaliitto kertoo. Pahimmillaan tartuntoja oli 1990-luvulla lähes 180 vuodessa.
Myönteisen kehityksen syy on rokotusten lisäksi neulanvaihtopisteiden yleistyminen huumeidenkäyttäjille sekä valistus, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Kalle Jokelainen Helsingin Meilahden sairaalasta.
B-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus. Se tarttuu veren välityksellä muun muassa suojaamattomassa seksissä tai puhdistamattomien neulojen kautta esimerkiksi tatuoitaessa tai huumekokeilussa.
Maahanmuutto on lisännyt hepatiitin kantajia
Vaikka uusien tartuntojen määrä on vähentynyt, hepatiitti B:tä sairastavien määrä on kasvanut. Tämä johtuu maahanmuutosta alueilta, joissa hepatiitti B:n kantajia on paljon, Jokelainen kertoo.
Maailmassa on noin 240 miljoonaa ihmistä, joilla on B-hepatiitti.
B-hepatiitin itämisaika on noin kolme kuukautta. Sen oireita ovat vatsakipu, pahoinvointi tai ihon ja silmien keltaisuus. Suurin osa tartunnan saaneista paranee itsestään. Suomalaiset saavat B-hepatiittia niin Suomesta kuin ulkomailtakin, Jokelainen kertoo.
Sen sijaan A-hepatiitti tarttuu suurimmaksi osaksi ulkomailta. A-hepatiitin voi saada vedestä tai ruoasta. Suomessa sen voi saada esimerkiksi kuumentamattomista ulkomaisista pakastemarjoista.
Kolmas hepatiittityyppi on hepatiitti C. Valtaosa Suomen C-hepatiittitartunnoista tulee suonensisäisistä huumeista, Jokelainen kertoo. Ulkomailla C-hepatiitti voi tarttua esimerkiksi verenvaihdon yhteydessä sairaalassa, jossa hygieniasta ei huolehdita.
A- ja B-hepatiittia vastaan voi suojautua rokotteella. C-hepatiittiin ei ole rokotetta.