Tänä talvena tai­vaal­la nä­ky­neet hel­miäis­pil­vet ovat kau­nii­ta, mutta edis­tä­vät ot­so­ni­ka­toa – ark­ti­ses­sa stra­to­sfää­ris­sä on ollut nor­maa­lia vä­hem­män otsonia

Arktisessa stratosfäärissä on tällä hetkellä selvästi vähemmän otsonia kuin normaalisti, kertoo Ilmatieteen laitos.

Helmiäispilvet hohtavat, kun usein aamu- tai iltahämärässä. Arkistokuva.
Helmiäispilvet hohtavat, kun usein aamu- tai iltahämärässä. Arkistokuva.
Kuva: Arkistokuva / Jussi Leinonen

Arktisessa stratosfäärissä on tällä hetkellä selvästi vähemmän otsonia kuin normaalisti, kertoo Ilmatieteen laitos. Tämä johtuu siitä, että ilmakehän kiertoliike on tuonut tänä talvena tavanomaista niukemmin otsonia pohjoisille alueille.

– Arktinen polaaripyörre on tänä talvena saanut kehittyä harvinaisen häiriöttömästi. Ilma polaaripyörteen sisällä on pysynyt hyvin eristäytyneenä ja näin ollen polaaripyörre on ollut normaalia kylmempi, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Leif Backman.

Polaaripyörteellä on tärkeä merkitys napaseutujen otsonikadon muodostumiseen, koska napapyörteen sisällä oleva ilma jäähtyy voimakkaasti eikä ole vuorovaikutuksessa muiden ilmamassojen kanssa. Tällöin otsonia tuhoavat kemialliset reaktiot toimivat tehokkaimmin.

Suursäätila edistänyt helmiäispilvien syntyä

Kylmässä stratosfäärissä muodostuu myös helmiäispilviä. Niitä on näkynyt marraskuusta lähtien harvinaisen laajalla alueella.

Helmiäispilvet kuuluvat polaaristratosfääripilviin, jotka muuntavat klooriyhdisteet aktiiviseen muotoon ja samalla edistävät otsonikatoa. Hohtavien pilvien ulkonäkö syntyy siitä, kun auringonvalo taipuu pienissä pilvikiteissä. 

Katso lukijoiden kuvista koostettu kuvagalleria helmiäispilvistä.

Backmanin mukaan helmiäispilviä nähdään Suomessa erityisesti voimakkaan länsivirtauksen eli föhn-tuulen yhteydessä.

– Suursäätila on tänä talvena suosinut voimakkaita länsivirtauksia. Yhdessä kylmän polaaripyörteen kanssa tämä on johtanut siihen, että helmiäispilviä on havaittu poikkeuksellisen paljon, sanoo Backman.

– Pastellinsävyiset helmiäispilvet näkyvät upeasti taivaalla aamu- tai iltahämärän aikaan, kun horisontin alla oleva aurinko valaisee korkealla olevia pilviä, Backman kuvailee.

Arktisen alueen otsonikatoa mitataan

Arktisen stratosfäärin heikko otsonitilanne johtuu osittain myös otsonikadosta. Keskitalvella otsonikato ei ole merkittävä. Tilanne muuttuu kevättä kohti mentäessä. Kun auringonvalo valaisee polaaripyörrettä, kemiallinen otsonikato käynnistyy.

Kymmenen vuorokauden ennusteen mukaan arktinen stratosfääri pysyy kuitenkin edelleen kylmänä. Tutkijoiden mukaan vielä ei voida sanoa jatkuuko tilanne samankaltaisena kevääseen asti. Tällä hetkellä aurinko on vielä matalalla taivaalla, ja ultraviolettisäteily on toistaiseksi hyvin heikkoa.

Tällä viikolla käynnistyi kansainvälinen havaintokampanja, jossa mitataan otsonikatoa arktisilla alueilla. Kampanjaan osallistuu arktisten alueiden otsoniluotausasemien verkosto, ja mukana on myös Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asema.

– Havaitun otsonimuutoksen avulla saadaan tarkempaa tietoa polaarialueiden otsonikadon prosesseista, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi.

Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asemalla on talvella luotausten lisäksi käytössä SAOZ-spektrometri, joka mittaa otsonin kokonaismäärää päivittäin.

Polaaripyörre syntyy talvisaikaan ilmakehän napa-alueille 10–80 kilometrin korkeuteen. Se on napoja kiertävä koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Reunat ulottuvat suunnilleen leveysasteelle 60. Napapyörrettä kiertävät rajut tuulet, joiden nopeus on jopa 100 metriä sekunnissa.