Taloudellisesti hyvinä aikoina on käyty kovaa sananvaihtoa siitä, onko kaupallisuus jo pilannut joulunvieton. Onhan joulusta muodostunut vuoden tärkein päivä vähittäiskaupalle, varsinainen koko kansan kulutusjuhla. Joillekin liikkeille vuoden tulos on pitkälle kiinni joulumyynnin onnistumisesta.
Tänä vuonna keskustelu kaupallisen joulun kielteisyydestä on ollut vaimeaa, mikä johtuu siitä, että takana on useita taloudellisen taantuman vuosia eikä valoa ole vielä näköpiirissä. Kaupankäynnin otaksutaan laskeneen, ja se tulee näkymään kasvavana työttömyytenä.
Niinpä nyt on voitu täydellä syyllä jopa suorastaan suositella kuluttamista, jos vain siihen on varaa. Kulutuksella kun on yhä tärkeämpi sija talouden toimeliaisuuden ylläpitäjänä aikana, jolloin vienti on suurissa vaikeuksissa.
Joulua on perinteisesti vietetty evankelis-luterilaisen valtakirkon vuoden tärkeimpänä juhlana. Edelleen joulu on monelle seurakuntaan kuuluvalle ainoa päivä vuodessa, jolloin käydään kirkossa. Useat muutkin kuin kirkkoon kuuluvat vierailevat hautausmailla muistamassa vainajia kynttilöin.
Joulun juhlinnan sisältö on kuitenkin muuttunut kansalaisten maallistumisen myötä. Lahjojen antaminen liittyy kristilliseen perinteeseen, mutta harvapa niitä enää samassa hengessä lahjoittaa. Joulu on mitä suurimmassa määrin perhejuhla, jolloin halutaan olla yhdessä läheisten kanssa.
Vähittäiskaupalle joulu on vuoden tärkeintä aikaa, sillä myynti kasvaa noin neljänneksen. Erityisen suuri merkitys sillä on kello- ja korukaupalle, jonka kuukausimyynti nousee joulukuussa yli 120 prosenttia.
Kirjojen, kodin tekniikan, lelujen, lahjatavaroiden, kukkien, pelien, vaatteiden ja urheiluvälineiden kauppa lisääntyy joulun alla kymmenillä prosenteilla. Niin ikään alkoholia myyvälle Alkolle joulu on vuoden suurimpia sesonkeja.
Vähittäiskaupan näkymät tänä vuonna ovat erityisen heikot, mihin vaikuttaa pitkään jatkunut taloudellinen taantuma ja sen myötä seurannut kansalaisten ostovoiman lasku. Myynnin arvioidaan putoavan puolitoista prosenttia. Alaspäin mentiin myös viime vuonna. Vastaavaa taantumaa joulun aikana kauppa ei ole kokenut sitten 1990-luvun alun suuren laman.
Ostovoiman lasku heijastuu suoraan siihen, minkä verran rahaa jouluostoksiin käytetään. Viime vuonna keskivertokotitalous kulutti 323 euroa, kun tänä vuonna arvioidaan päästävän 310 euron tasolle.
Kaupan ala on suurissa vaikeuksissa ja elää rakennemuutoksen aikaa. Perinteisen kaupan rinnalle on rynnistänyt nettikauppa, joka tänä jouluna lohkaisee aikaisempaa suuremman siivun. Kasvun näkymien ounastellaan olevan sillä suunnalla.
Nettikauppa ei tule korvaamaan perinteistä kauppaa kokonaan, joskin asettaa sen uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Perinteinen kauppa on lähitulevaisuudessakin tärkeä työllistäjä, joten yksistään tätä taustaa vasten joulumyynnillä merkityksenä.
Pääkirjoitus