Tampereen pikaraitiotiehanke on etenemässä suunnittelupöydältä kohti päätöksentekoa. Selvitysryhmä esittää loppuraportissaan, että raideliikenne palvelisi ainakin aluksi lähinnä tamperelaisia. Ylöjärvelle ja Nokialle suunnitellaan muutamaa ruuhka-aikojen vuoroa.
Autoliikennettä selvästi nopeamman pikaratikan toivotaan lisäävän joukkoliikenteen houkuttelevuutta sekä vähentävän liikenneruuhkia etenkin kaupungin länsiosassa. Myös ilmansaasteiden odotetaan vähenevän. Pikaratikka tulisi osittain bussireittien rinnalle, osittain niiden tilalle.
Tampereen kaupungin liikennelaitoksen matkustajamäärä on 1980-luvulta lähtien vähentynyt 40 prosenttia, vaikka asukasmäärä on kasvanut.
"Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on tällä hetkellä noin 12 prosenttia. Pikaraitiotieratkaisu nostaisi sen 15 prosenttiin", uskoo apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti.
Loppuraportissa arvioidaan, että pikaratikka voisi käytännössä lähteä liikkeelle aikaisintaan vuonna 2012. Näin siinä tapauksessa, että lopullinen rakentamispäätös tehtäisiin vuonna 2007. Kaavoituksessa hanke otettaisiin huomioon siten, että uusia asuinalueita sijoitettaisiin etenkin raitiolinjan läheisyyteen.
Hankkeen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Summasta 194 miljoonaa kuluisi ratainfrastruktuurin rakentamiseen. Osa pikaraitiotiestä kulkisi olemassaolevia junaratoja pitkin, mutta ainakin keskustasta Hervantaan vievä reitti olisi suurimmaksi osaksi uutta rataa.
Suurin yksittäinen kuluerä olisi tunneli, jota pitkin pikaratikka kulkisi keskikaupungin alitse. Sen hinnaksi selvitysryhmä arvioi 56 miljoonaa euroa.
Suunnitelmassa valtion osuudeksi rakennuskuluista on arvioitu 30 prosenttia. Liikenne- ja viestintäministeriö ei kuitenkaan ainakaan vielä ole asettunut virallisesti tukemaan hanketta.
"Ministeriössä odotetaan, että kunnat ensin ottavat kantaa", sanoo Kotilahti.
Mukaan hankkeeseen tavoitellaan Tampereen lisäksi myös ympäristökuntia - niitäkin, joiden alueelta ei pikaratikkaan pääsisi nousemaan vielä pitkään aikaan.
Selvitysryhmän loppuraportti on esillä maanantaina Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Ympäristökuntien valtuutetuille sitä esitellään tiistaina pidettävässä seminaarissa.
Raideliikenne kehityksen jarru?
Tampereen teknillisen yliopiston liikennetalouden professori Pia Koskenoja kuuluu niihin, jotka epäilevät koko pikaraitiotiehankkeen järkevyyttä. Koskenojan mukaan pikaratikka tulisi suhteettoman kalliiksi ja voisi samalla heikentää Tampereen luontevaa kaupunkikehitystä.
"Kun raideratkaisuun kerran on investoitu, sitä on aika mahdotonta myydä pois, jos se ei täytäkään odotuksia", toteaa Koskenoja. Sen sijaan bussien reittejä voi tarvittaessa muuttaa, liian isoja busseja vaihtaa pienempiin ja vanhoja malleja uusiin ja vähemmän saastuttaviin.
Koskenojan mukaan Tampereen kaltaista kaupunkia ei ylipäätään tulisikaan suunnitella pelkästään sitä ajatellen, että asukkaiden pitää päästä sujuvasti kaupunginosista keskustaan. Luontevampi tulevaisuuden suunta on se, että perinteisen keskikaupungin rinnalla on useita elinvoimaisia alakeskuksia.
"Tekninen kehitys ajaa kaupunkirakennetta monikeskustaiseen suuntaan, seutukuntarakenteeksi. Sitä on turha yrittää pitää nykytilanteessa", arvioi Koskenoja.
Joukkoliikenteen suosio ei Koskenojan mukaan voikaan nousta menneiden vuosikymmenien tasolle. Työmatkoja kyllä tehdään paljon julkisilla kulkuvälineillä, mutta erilaisten ostos-, asiointi- ja harrastusmatkojen osuus kaikista matkoista kasvaa. Ne taas tehdään mieluiten omalla autolla.