Kyseenalaistakin mainetta viime vuosikymmenten mittaan niittänyt Tampereen Hervanta on saanut oman historiikkinsa. Maanantaina julkaistun Hervannanmaa - kivenheitto kaupungista -kirjan on koonnut Arja Pikkupeura Hervannanmaan perinneyhdistyksen aineiston pohjalta.
Tampereeseen 1940-luvulla liitetyn Messukylän ja Lempäälän rajalla sijaitsevan Hervannanmaan ensimmäisiä asukkaita olivat 1790-luvulla Lempäälän Kuivaspään kylän Ryödin talon torpparit.
Ensimmäiset kulkuyhteydet niin Lempäälän kuin Messukylänkin suuntaan olivat kinttupoluista raivattuja keissuteitä, joita pitkin tavara siirtyi paikasta toiseen hevosilla vedettyjen riukujen varassa. 1900-luvun alussa Messukylään päin raivattiin kärrytie, jonka kunnostamisessa riitti talkootyötä vuosikymmenten ajaksi.
1950-luvulla kylä eli kukoistusaikaansa. Maanviljely ja karjanhoito kehittyivät, yhdistys- ja huvitoiminta oli vilkasta, ja lapset kävivät omaa kyläkoulua. Hervannan pienviljelijäin osasto oli hankkinut 40-luvulla Ferguson-traktorin, jota vuokrattiin kyläläisille ja ulkopuolisillekin.
Vajaan 200 vuoden aikana Hervantaan kehittyi parinsadan asukkaan kyläyhteisö. 1960-luvulla viljely kylällä väheni, kun nuoriso alkoi käydä töissä kaupungissa.
Hervannan kaupunginosan rakentaminen alkoi 1970-luvun alussa ja kymmenessä vuodessa kyläläiset saivat 20 000 uutta naapuria.
Nyt Tampereen kaupunki ja Lempäälän kunta suunnittelevat kylän länsiosan päälle sijoittuvaa Vuoreksen asuinaluetta, johon on tulossa 13 000 asukasta.