Tammisaaren ulkosaariston kesäkuisesta 1 000:n merimetson munan hävityksestä saattaa seurata, että osa häirityistä merimetsoista etsii turvallisempaa pesimäpaikkaa lähisaarista.
"Yhdyskunta saattaa hajautua useammaksi pieneksi satelliittikoloniaksi tai sitten koko yhdyskunta muuttaa muualle. Luonto pyrkii puolustamaan itseään niillä keinoilla, mitä sillä on", ylitarkastaja Timo Asanti Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Munien hävittäjät veivät tempauksessaan kaikki munat pois luodolta, mikä todistaa, että asialla on ollut ihminen. Rikosta tutkiva Tammisaaren poliisi ei ole saanut asiaan selvyyttä. Luoto on niin kaukana ulkosaaristossa, että silminnäkijöitä ei ole.
"Merimetsosta on ihmiselle ainoastaan esteettistä haittaa, kun sen uloste värjää asumattoman luodon. Se ei haittaa mitään elinkeinoa. Se ei edes syö arvokalaa", ympäristökeskuksen Asanti ihmettelee.
Koska tämänvuotiset pesijät eivät kyenneet tuottamaan uusia munia tuhottujen tilalle, merimetsokanta ei kasva odotettua vauhtia. Notkahdus kuitenkin korvautuu ensi vuonna, jolloin viime vuonna syntyneet linnut ovat ensipesijöinä.
Merimetsojen kannan odotetaan kasvavan vielä 10–15 vuotta ainakin 20 prosentin kasvuvauhdilla. Laji on Suomessa uusi, ensimmäinen pesintä havaittiin vuonna 1996.
Kannan kasvu johtuu merimetson suojelun tehostumisesta EU-maissa. Suomessa laji on ympärivuotisesti rauhoitettu. Tänä kesänä uusia yhdyskuntia havaittiin Merenkurkussa ja itäisen Suomenlahden kansallispuistoissa. Vakiintuneissa yhdyskunnissa Tammisaaren ja Pernajan ulkosaaristossa pesii 95 prosenttia Suomen pesimäkannasta.