Maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto (sit.) kiittää EU:n komission laajentumisehdotusta taiten rakennetuksi. Esitys unionin laajentumisen rahoittamisesta ja uusien jäsenmaiden maatalous- ja rakennetuista on laadittu niin, ettei ”iltalypsylle” jää ainakaan merkittävästi tilaa.
Maatalouskomissaari Franz Fischler esitteli tuoretta ehdotusta ministerineuvostossa Brysselissä maanantaina, mutta nykyinen puheenjohtajamaa Espanja jätti keskustelun maaliskuun kokoukseen – Tammilehdon arvion mukaan tietoisesti.
EU:n nykyiset jäsenmaat ja hakijamaiden maatalousministerit pitävät yhteisen kokouksen Brysselissä maaliskuussa. Espanja lähettää piakkoin molemmille maille neljän kysymyksen listan, jonka pohjalta kantoja tuolloin esitellään. Puheenjohtajamaa pääsee näin ohjaamaan keskustelua.
Suomi oli varautunut tukemaan komission esittämiä lähtökohtia, mm. suoria tukia ja tuotantokiintiöitä koskevia esityksiä.
Ehdotus perustuu siihen, että hakijamaiden maatalouden tukemiseen käytettäisiin vuosina 2004–2006 yhteensä 9,6 miljardia ja rakennetukiin 25,6 miljardia euroa. Esityksen loppusumma on 40,2 miljardia euroa, kun nykyisten rahoituskehysten sallimaa katto on 42,6 miljardia.
Tammilehto huomautti, että maaliskuussa saadaan myös kunnon esimakua siitä, millaista neuvoston toiminta on unionin laajennuttua jopa 25-jäseniseksi.
Helmikuussa ministeripestinsä aloittanut Tammilehto osallistui maanantaina ensimmäistä kertaa ministerineuvoston kokoukseen. Suuria yllätyksiä ei tullut.
Tammilehdon mukaan kokous erosi pitkän työuran aikana on kertyneistä sadoista muista kansainvälisistä kokouksista oikeastaan vain yhdellä tavalla: kaikki puhuivatkin äidinkielellään eli uuden ministerinkin puheenvuoro hoitui suomeksi.
Suomen ministerivaihdos kyllä huomattiin, ehtihän edeltäjä Kalevi Hemilä (sit.) hoitaa maa- ja metsätalousministerin tehtäviä liki seitsemän vuotta.
Tammilehto kertoi vastanneensa saamiinsa tervetulotoivotuksiin yhdellä varaumalla.
"Toivoin, ettei minun virkaurani ole niin pitkä kuin edeltäjälläni."
