Tämän talven influenssa-aalto on jäämässä vaisuksi. Kansanterveyslaitos on rekisteröinyt talven aikana enimmillään neljätoista viikoittaista influenssatapausta koko maassa, kun niitä on pahimpina tautitalvina ollut useita satoja.
Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteri perustuu Suomen sairaanhoitopiirien laboratorioissa tehtyihin influenssadiagnooseihin. Huomattava osa influenssatapauksista ei kirjaudu tilastoihin, koska kaikki sairastuneet eivät mene lääkärin. Tilastojen avulla voidaan kuitenkin tehdä vuosivertailuja.
Mikrobiologian ylilääkäri Henrik Jägerroos pitää todennäköisenä, että tämän talven influenssa jää tavallista laimeammaksi. Selvää on, että se on puhjennut tavallista myöhemmin.
"Joskus influenssa puhkeaa reippaasti ennen joulua tai jopa lokakuussa. Tämäntalvinen tauti ei millään ehdi levitä laajaksi epidemiaksi", Lapin keskussairaalassa työskentelevä Jägerroos arvioi.
Viime talven influenssaa Jägerroos kuvailee tämäntalvista vähän rajummaksi mutta lyhytkestoisemmaksi.
"Influenssa-aalto heikkenee kevään myötä ja sammuu viimeistään koulujen loppuessa. Epidemian kesto on tavallisesti 2-3 kuukautta", hän kertoo.
Rokote tepsi?
Miksi influenssa sitten ei päässyt puremaan suomalaisiin? Jägerroosin mukaan syitä näyttäisi olevan kaksi.
"Nyt on ollut useana vuotena peräkkäin samankaltainen virus liikkeellä, minkä vuoksi ihmisille on kehittynyt immuniteettia sitä vastaan. Toisaalta tämänvuotinen influenssarokote tehosi hyvin", Jägerroos kertoo.
Hän kuvailee joka vuosi erilaisen influenssarokotteen tekoa oikean koostumuksen "arpomiseksi".
"Nyt onnistuttiin hyvin", Jägerroos sanoo.
Influenssan aiheuttaa hengitysteiden kautta leviävä virus, joten antibiooteista ei ole siihen apua. Virus luokitellaan A-, B- ja C-tyyppeihin, joista A-tyyppi on yleisin taudinaiheuttaja.